Denguekuume pystytään diagnosoimaan entistä nopeammin
Denguekuume on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkittävimpiä hyttysten välittämiä tauteja; WHO:n mukaan siihen sairastuu vuosittain 50 – 100 miljoonaa ihmistä. Denguevirusta esiintyy maapallon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Virus kuuluu flaviviruksiin, ja sitä on neljää tyyppiä (DENV-1-4). Yhden virustyypin aiheuttama tartunta ei suojaa muilta virustyypeiltä, vaan päinvastoin altistaa uusintainfektioissa vakaville tautimuodoille, kuten verenvuotokuumeelle tai shokkioireyhtymälle.
Kaukomatkailun – erityisesti Aasiaan suuntautuvan – lisääntymisen myötä denguekuume on yleistynyt myös suomalaisilla. Viime vuosina tautitapauksia on ollut noin 30 vuodessa. Matkailijalla taudinkuva on yleensä lievä, oireina tyypillisesti kuume, päänsärky, erilaiset lihas- ja nivelkivut ja mahdollisesti ihottuma. Tähän mennessä denguetautiin on kuollut yksi suomalainen.
Suomessa käytössä oleva diagnostiikka perustuu menetelmiin, joilla osoitetaan dengueviruksen vasta-aineita potilaiden seeruminäytteistä. ”Nämä menetelmät ovat epäluotettavia taudin ensipäivinä, ja useimmiten tarvitaan toinen näyte taudinmääritykseen. Lisäksi vasta-ainetestien ongelmana ovat mahdolliset ristireaktiot muiden flavivirusten kanssa”, kertoo dengue-kuumeen diagnostiikasta väitöstutkimuksen tehnyt FM Eili Huhtamo
.
Huhtamo kehitti väitöstyössään uuden geenimonistusmenetelmän denguekuumeen varhaista diagnosointia varten. Menetelmä tunnistaa kaikki denguevirustyypit, ja se on kyllin herkkä ja tarkka osoittamaan viruksen RNA:n potilasnäytteistä. Tutkimusta varten kerättiin näytteet kaikista Suomessa diagnosoiduista denguepotilaista. Valikoituja taudin varhaisen vaiheen potilasnäytteitä tutkittiin uudella geenimonistusmenetelmällä sekä muilla käytettävissä olevilla menetelmillä. ”Luotettavimmin diagnoosi saatiin yhdistämällä vasta-aineiden osoitus geenimonistukseen tai virusproteiinin osoittamiseen”, Huhtamo toteaa.
Huhtamon väitöstutkimuksessa eristettiin ensimmäistä kertaa dengueviruksia suomalaisista potilaista. Vuosina 2000 - 2005 kerätyistä näytteistä löytyi 11 viruskantaa, jotka edustivat kaikkia neljää denguevirustyyppiä. Alkuperämaat olivat Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
FM Eili Huhtamo väittelee 29.10.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dengue virus infection - Diagnostics and molecular epidemiology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. (09) 191 26548
Sähköposti:
eili.huhtamo@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa25.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme