Nenän sivuontelot kuntoon pallolaajennuksella
12.5.2016 07:39:53 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pitkittynyt nenän sivuontelotulehdus eli krooninen rinosinuiitti (CRS) on yleinen vaiva: Euroopassa ja Yhdysvalloissa siitä kärsii noin 5-15 prosenttia väestöstä. Oireita ovat nenän tukkoisuus, erittäminen, heikentynyt hajuaisti sekä kipu tai paineentunne kasvoilla.
Kroonisen rinosinuiitin syitä ei vieläkään täysin tunneta. Astma, allergia ja värekarvantoiminnan heikkeneminen ovat mahdollisia vaivan kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Myös häiriöt mmuunipuolustuksessa – erityisesti vasta-ainevälitteisessä immuniteetissa – saattavat myötävaikuttaa kroonisen rinosinuiitin kehittymiseen.
LL Anni Koskinen tutki väitöstyössään vasta-ainevälitteisen immuniteetin ja kroonisen rinosinuiitin yhteyttä sekä selvitti, onko pallolaajennustekniikka yhtä tehokas pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoidossa kuin perinteinen endoskooppinen leikkaustekniikka
Vasta-ainevälitteistä immuniteettia tutkittiin aineistossa, jossa oli mukana 25 kroonista rinosinuiittia sairastavaa sekä 30 tervettä verrokkia. Potilaat ja verrokit saivat tetanus- ja difteriayhdistelmärokotteen, jonka jälkeen rokotevasteita vertailtiin. – Potilailla oli heikommat rokotevasteet kuin verrokeilla, mikä viittaa siihen, että kroonista rinosinuiittia sairastavilla on tavanomaista heikompi vasta-ainevälitteinen immuniteetti, Koskinen sanoo.
Kroonista rinosinuiittia voidaan hoitaa kirurgisesti, jos oireita ei pystytä muilla hoitomenetelmillä riittävästi helpottamaan. Yleisimmin toimenpide tehdään tähystysleikkauksena joko yleisanestesiassa tai paikallispuudutuksessa: toimenpiteessä poistetaan poskiontelon luonnollisen ilmastointiaukon etupuolella sijaitseva luinen rakenne ja laajennetaan aukkoa. Tämän toimenpiteen on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan merkitsevästi potilaiden elämänlaatua.
Jo aiemmin muilta lääketieteen aloilta tuttu pallolaajennustekniikka on tarjonnut uuden mini-invasiivisen vaihtoehdon kroonisen rinosinuiitin hoidossa. Toimenpiteessä poskiontelon luonnollisen ilmastointiaukon pallolaajennuskatetri, ja ilmastointiaukon laajentaminen tapahtuu hallittujen luisten rakenteiden murtumien avulla; limakalvon ja luuseinämien poistoa pyritään välttämään. Menetelmän oletettuja etuja ovat nopea toipuminen ja riskien vähäisyys. Toimenpide on tähystyskirurgiaa kalliimpi, koska pallolaajentimet ovat kertakäyttöisiä, mutta todennäköisesti vähentää muun muassa sairauslomista johtuvia epäsuoria kustannuksia.
Koskinen selvitti postikyselyn ja puhelinhaastattelun avulla molempien kirurgisten hoitomuotojen tuloksia. Noin kaksi vuotta leikkauksen jälkeen postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 53 potilasta ja 5-7 vuotta toimenpiteen jälkeen tehtyyn puhelinhaastatteluun osallistui 58 potilasta. – Molemmat tutkimukset osoittivat, että poskionteloiden pallolaajennus sekä perinteinen tähystysleikkaus vähensivät oireita yhtä tehokkaasti jopa 5-7 vuotta leikkauksen jälkeen, Koskinen toteaa.
LL Anni Koskinen väittelee 13.5.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "SURGICAL TREATMENT AND CHARACTERISTICS OF CHRONIC MAXILLARY RHINOSINUSITIS" (Pitkittyneen poskiontelotulehduksen etiologia ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kirurginen sairaala, Richard Faltin sali, Kasarmikatu 11-13. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Seppä, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Antti Mäkitie. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161295
Väittelijän yhteystiedot:
anni.koskinen@helsinki.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme