Arktisella alueella ollut lämmintä myös lähimenneisyydessä

Arktisen vyöhykkeen Pohjois-Atlantin alue, johon myös Suomen Lappi kuuluu, on tunnetusti herkkä ilmastossa tapahtuville vaihteluille. Herkkyys johtuu muun muassa merivirroista ja merijääpeitteen muutoksista. Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että nykyisenkaltaiset lämpötilat eivät ole olleet alueella ainutlaatuinen ilmiö.

– Alueen lämpötilat ovat laskeneet noin 0,6 astetta tutkitulla kahden tuhannen vuoden jaksolla. Lämpötilojen laskun ajatellaan johtuvan pohjoisen pallonpuoliskon saaman kesäaikaisen auringonsäteilyn vähentymisestä. Tämä puolestaan aiheutuu esimerkiksi muutoksista maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Pohjoisessa viilenevää, mutta vaihdellen
Yleisen viilenemiskehityksen sisällä esiintyi kuitenkin suurta lämpötilavaihtelua. Lämpötilojen nousun havaittiin olleen poikkeuksellisen nopeaa muun muassa 700-luvulla, 1900-luvun alussa sekä viime vuosikymmeninä. Erityisesti 1900-luvun alun voimakas lämpötilanousu on kiinnostava, sillä sen syitä ei vielä tiedetä tarkkaan.

Vähintään yhtä lämmintä kuin nykyisin on ollut ainakin ajanlaskun alkupuolella sekä noin tuhat vuotta sitten niin sanotun keskiajan lämpökauden aikana. Sen sijaan 1500-luvulla alkaneen Pikku jääkauden aikana on ollut tavallista viileämpää, ja sen kylmin piikki osui teollistumisajan alkuun 1850-luvulle.

Lämpötilaero keskiajan lämpömaksimin ja Pikku jääkauden välillä oli jopa 2,3 astetta, mikä on selvästi suurempi kuin muissa osissa pohjoista pallonpuoliskoa. Lämpötilavaihtelut Pohjois-Atlantin alueella ovat luultavimmin saneet lisäpotkua Jäämeren jääpeitteessä ja valtamerien virtausoloissa tapahtuneista muutoksista.

– Nyt saatu tieto on tärkeää arvioidessamme ilmaston luontaisen vaihtelun suuruutta. Se auttaa myös ymmärtämään paremmin käynnissä olevan ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia ja lämpenemistä vahvistavia ja hidastavia tekijöitä, Atte Korhola sanoo.

Vuosirenkaat tilastomatematiikan käytössä
Tutkijat kehittivät täysin uuden tilastomatemaattisen menetelmän lämpötilojen jäljittämistä varten. Tutkimuksessa hyödynnettiin muuan muassa puiden vuosirenkaisiin, mannerjäätiköihin, meri- ja järvisedimentteihin sekä kalkkikiviluolien tippukiviin vuosisatojen aikana tallentunutta epäsuoraa tietoa lämpötiloista.

Aikaisemmat menetelmät ovat edellyttäneet luonnosta kerätyiltä aikasarjoilta tarkkoja ominaisuuksia. Nyt kehitetty menetelmä perustuu vertailupareihin, ja se voi käsitellä yhtäaikaisesti hyvin erilaisia aineistoja.

– Uusi menetelmä on joustava, ja sillä on paljon sovellusmahdollisuuksia. Voimme nyt hyödyntää esimerkiksi täysin erilaisella aikataajuudella kerättyjä aineistoja samanaikaisesti ja lisätä näin informaation luotettavuutta, toteaa laskentamallin kehityksestä vastannut Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Sami Hanhijärvi.

Tutkimus:
Sami Hanhijärvi, Martin P. Tingley & Atte Korhola (2013). Pairwise comparisons to reconstruct mean temperature in the Arctic Atlantic Region over the last 2,000 years. Climate Dynamics. DOI 10.1007/s00382-013-1701-4.


Lisätiedot
Tutkijatohtori Sami Hanhijärvi, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
Professori Atte Korhola, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 050 415 4528.