Rahoitusmarkkinaveron aika on tullut
EU-komission 7. lokakuuta tehdyssä esityksessä todetaan, että rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista osto- ja myyntitapahtumista perittävä pienen pieni vero vakauttaisi ja tehostaisi rahoitusmarkkinoita. Komissio kuitenkin katsoo, että sen olisi oltava maailmanlaajuinen toimiakseen, koska muuten kauppa karkaa muualle.
"Päätavoite tietenkin on globaali vero ja EU:n tulee edistää sitä G20-ryhmän kokouksessa. Mutta käytäntö on osoittanut, että Euroopan laajuinen vero voisi toimia aivan hyvin", Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi sanoo.
Esimerkiksi Lontoo on edelleen selvästi suurin finanssikeskus Euroopassa ja toiseksi suurin maailmassa, vaikka siellä on peritty vuosikausia osakekaupasta 0,5 prosentin leimaveroja. Erilaisia rahoitusmarkkinaveroja on jo käytössä yli 20 maassa. Edistyksellisin vero on Taiwanissa, missä porrastettu verotaso mahdollistaa sijoitusten ohjaamisen keinottelusta pitkäkestoisempaan investointiin.
"Muun muassa Saksa, Itävalta ja Ranska ovat valmiita eurooppalaiseen veroon. Suomi on toistaiseksi ollut hyvin varovainen kannanotoissaan ja varoitellut ylisääntelyn vaarasta. Huoli on vahvasti ennenaikainen. Komissiokin toteaa, ettei nykyisin ole mahdollista edes tietää rahoitusmarkkinoiden tarkkaa kokoa", Nahi toteaa.
Kehitysmaiden etu
Kehitysmaat ovat talouskriiseissä suurimpia kärsijöitä ja hyötyisivät jo välillisesti veron vakauttavasta vaikutuksesta. Verolla voitaisiin nimenomaan puuttua äärimmäisen lyhyellä aikavälillä, jopa sekunnin miljoonasosien sijoitushorisontilla, tehtävään spekulatiiviseen kauppaan.
Vero tuottaisi Euroopassa jopa 250 miljardia euroa. Suuret tuotot selittyvät rahoitusmarkkinoiden valtavalla koolla. Räjähdysmäisesti kasvaneiden johdannaismarkkinoiden vuoksi Euroopan rahoitusmarkkinat ovat arviolta jopa sata kertaa suuremmat kuin alueen reaalitalous eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo.
"Tuloja voitaisiin käyttää Suomenkin julkisen talouden tervehdyttämiseen. Mutta koska maksu on kansainvälinen, olisi luontevaa käyttää varoja myös globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tuloilla voitaisiin kokonaan rahoittaa sekä kehitysyhteistyö että ilmastotuki kehitysmaille", Nahi sanoo.
Ei vaikuta piensijoittajiin tai eläkerahastoihin
Rahoitusmarkkinaveron merkitys olisi erittäin pieni verrattuna erilaisiin palvelu-, välitys- ja vaihtomaksuihin sekä valuuttakurssien lyhyen aikavälin heilahteluihin. Vero ei vaikuttaisi esimerkiksi johdannaisten käyttöön riskeiltä suojautumiseen.
Eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja valtiolliset sijoitusrahastot ovat sijoitusvarallisuudella mitattuna finanssimarkkinoiden suurimpia toimijoita. Niiden sijoitukset suuntautuvat kuitenkin pidemmälle aikavälille, eikä vero vaikuttaisi tuottoihin olennaisesti.
Toimituksille tiedoksi
Kepan taustamuistio rahoitusmarkkinaverosta: http://www.kepa.fi/kampanjat/rahoitus/verot/pdf/rahoitusmarkkinavero_kepan_taustamuistio_lokakuu2010.pdf
Lisätietoja
- Kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi, puh. 040 772 4247
- Tiedottaja Sanna Autere, puh. 040 560 3292
Tietoja julkaisijasta
Kepa ryKepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kepa ry
Tiedote: Kehys ja Kepa yhdistyvät Fingoksi21.11.2018 07:48:27 EET | Tiedote
Suomeen syntyy ensi viikon alussa uusi kansalaisjärjestöjen suurjärjestö, kun kaksi tuttua kehitysjärjestöä, Kepa ja Kehys, yhdistää voimansa ja lanseeraa yhteisen organisaation nimeltä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry. Puheenjohtaja Ann Selin näkee Fingon merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana, jonka tavoitteena on reilumpi ja kestävämpi maailma.
Lehdistökutsu: #NytOnPakko toimia – järjestöjen viesti Puolan ilmastokokouksen alla20.11.2018 13:02:52 EET | Tiedote
Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt kertovat odotuksensa Katowicen ilmastokokoukselle ja kansainväliselle ilmastopolitiikalle toimittaja-aamukahveilla Ravintola Lasipalatsin kabinetissa tiistaina 27.11. klo 9.00.
EMBARGO 1.11. klo 9.00. Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista, erityiskiitosta saa työ hauraissa maissa1.11.2018 09:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, kuinka Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva saa puhdasta vettä, yhä useampi nainen saa mahdollisuuden ehkäisyyn ja yhä useampi lapsi pääsee yläkouluun. Järjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä.
Kehitysyhteistyön vähentyessä Eurooppa kääntää katseensa muuttoliikkeen hallintaan17.10.2018 11:21:29 EEST | Tiedote
EU:n kehitysyhteistyömäärärahat vähenivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Nykyisellä tahdilla EU saavuttaisi 0,7 kehitysyhteistyötavoitteensa vasta 40 vuoden kuluttua, paljastaa tänään julkaistu AidWatch 2018 -raportti.
Kepa: Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia8.10.2018 08:59:09 EEST | Tiedote
Lämpötilannousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta. Suomen tulee nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoitus riittävälle tasolle.