Avohoidossa toteutettu opiaattiriippuvaisten korvaushoito osoittautui toimivaksi
Kolmivuotisessa seurantatutkimuksessa verrattiin Katkolla Tulevaisuus ry:n kehittämää, Kotkassa toteutettua matalakynnyksistä, avohoitoperusteista opiaattiriippuvuuden korvaushoitomallia Suomessa laajalti käytössä olevaan ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmaan.
Vuonna 2004 käynnistettyyn tutkimukseen valittiin 30 peräkkäistä Kotkassa asuvaa opiaattiriippuvaista Subutexin käyttäjää; jokaiselle heistä tarjottiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen eikä yksikään kieltäytynyt. Jokaisen potilaan korvaushoidon tarve arvioitiin, hoito aloitettiin ja se toteutettiin yksilöllisesti avohoidossa.
Vertailuryhmäksi valittiin Helsingissä toimivasta ruiskujen ja neulojen vaihtoyksiköstä (Vinkki) 30 Subutexia käyttävää opiaattiriippuvaista, jotka vastasivat iältään, sukupuoleltaan ja opiaattiriippuvuuden vaikeusasteeltaan kotkalaista ryhmää.
Kolmen kuukauden seurannassa kaikki kotkalaiset mutta vain 47 prosenttia Vinkin asiakkaista oli kiinnittynyt hoitoon. 12 kuukauden kohdalla vastaavat prosenttiosuudet olivat 83 (Kotka) ja 37 (Vinkki).
Huumeiden käyttö, rikollisuus ja masennusoireet vähenivät merkitsevästi korvaushoitoa saavassa ryhmässä. Lisäksi korvaushoitoa saavien elämänlaatu, perhesuhteet, muut ihmissuhteet ja työtyytyväisyys paranivat merkitsevästi. Korvaushoitoa saaneiden kotkalaisten elämänlaatu oli ensimmäisen vuoden seurannassa merkitsevästi parempi kuin ruiskujen- ja neulojen vaihto-ohjelmassa olevien vinkkiläisten. Vinkki-ryhmäläisten joukossa huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat eivät vähentyneet merkitsevästi.
Kolmen vuoden seurannassa kaikki korvaushoidossa olevat kotkalaiset olivat vielä elossa. Sen sijaan neljä (13,3 prosenttia) ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmassa käyneistä helsinkiläisistä opiaattiriippuvaisista oli menehtynyt ennenaikaisesti. Korkeasta korvaushoitokynnyksestä johtuen vain kuusi vinkkiläistä oli päässyt Helsingissä viralliseen korvaushoito-ohjelmaan.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että buprenorfiinilla toteutettava korvaushoito sopii myös niille, jotka käyttävät buprenorfiinia (Subutex) suonen sisäisesti. Lisäksi osoitettiin, että opiaattiriippuvaisen hoidontarpeen arviointi, hoidon aloitus ja sen jatkuminen voidaan toteuttaa lähes kokonaan avohoidossa. Odotusten mukaisesti korvaushoito vähensi merkittävästi myös buprenorfiinia suonen sisäisesti käyttävien opiaattiriippuvaisten kuolleisuutta ja paransi heidän elämänlaatuaan useilla eri elämän alueilla.
”Toisaalta tutkimustulokset osoittivat myös, kuinka vaikea ja tuhoava sairaus opiaattiriippuvuus on niiden kohdalla, jotka eivät pääse korvaushoitoon. Ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelma vähentää maksatulehduksia ja HIV-infektioita, mutta korvaushoitoon verrattuna se parantaa opiaattiriippuvaisten elämänlaatua ja vähentää heidän kokonaiskuolleisuuttaan erittäin vähän”, toteaa professori Mikko Salaspuro
Helsingin yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin RAY:n tuella ja tutkimustulokset on julkaistu Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä (2010 Informa Healthcare; DOI 10.3109/ 08039488.2010.531762).
Kotkan kaupungin tukeman ja Kymen A-klinikalla toteutetun monivuotisen opiaattiriippuvuuden korvaushoitoa koskevan seurantatutkimuksen loppuseminaari ja tulosten julkistamistilaisuus pidetään Kotkan pääkirjastossa torstaina 16.12.2010, klo. 14.30 - 16.30.
Lisätietoja:
Professori (emeritus) Mikko Salaspuro
Helsingin yliopisto
Puh. 0500 511 689
Dosentti Mauri Aalto, THL
mauri.aalto@thl.fi
Puh. 040 868 1129
LL Jukka-Pekka Visapää
jpvisapaa@suomi24.fi
Puh. 040 594 1839
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Miksi härkäpapu ei maistu? Tutkimus auttaa parantamaan härkäpaputuotteiden makua28.5.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Härkäpapu on lupaava kasvipohjainen proteiininlähde, mutta moni kokee sen maun epämiellyttävänä. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus selvitti, mistä makuongelmat johtuvat, ja auttaa kehittämään ratkaisuja härkäpavun maun parantamiseksi.
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme