Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2011

MUUTOSVARAUKSIN

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2011

Kansalaiset,

Vuoden vaihtuessa ihmisillä on halu kurkistaa tulevaisuuteen. Jotkut meistä jopa lupaavat parantaa omia elämäntapojaan itseään ja lähimmäisiään ajatellen. On aika katsoa myös oman maamme tulevaisuuteen.

Suomen kuva sekä ulkomailla että omien kansalaisten silmissä on kuluneen vuoden aikana ollut esillä. Yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa on tärkeää, että me eri maiden ihmiset tunnemme toinen toisemme. Inhimillistä lienee sekin, että hyvät asiat haluttaisiin esittää päällimmäisinä. Luottamuksen rakentamiseksi on kuitenkin tärkeintä se, että syntynyt käsitys vastaa todellisuutta.

Hyvä maine maailmalla on globalisaatiossa oiva tavoite, mutta paljon tärkeämpää on, minkälaisena suomalaiset oman kotimaansa näkevät ja miten he haluavat sen kehittyvän. Nyt vaalivuonna jokainen voi vaikuttaa siihen tavallista enemmän.

Onko Suomi hyvä maa elää? Kansainvälisesti vertaillen vastaus on varmasti vielä myönteinen. Mutta tulevaisuuteen katsoen kehitys on monessa suhteessa huolestuttava.

Olen monena vuotena varoittanut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan rapautumisesta. Suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunnan vahvuus ja kansainvälisen menestymisen kulmakivi on ollut tasa-arvo. Oikeudenmukaisuus, vanhuksista huolehtiminen, köyhyyden ehkäiseminen ja demokratian toimivuus ovat suomalaisille edelleenkin tärkeitä arvoja vastikään tehdyn tutkimuksen mukaan.

Jokapäiväisessä elämässä on kuitenkin toisin. Tuloerojen voimakas kasvu ja peruspalvelujen saatavuuden sekä toimeentulon ongelmat ovat olleet toistuvasti esillä uutisissa. Vanhusten arjessa eriarvoistuminen näkyy selvästi. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Nuorten työttömyys ja pätkätyöt murentavat heidän tulevaisuuden uskoaan. Samanaikaisesti monet vanhemmista työntekijöistä uupuvat työelämän kasvavissa paineissa.

Euroopan taloudessa on viime vuonna koettu kriisejä, joiden hillitsemiseksi on käynnistetty poikkeuksellisia toimenpiteitä. Muutos kohti vakaata talouskasvua on kaikkien toivoma. Ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa.

Arvojen koveneminen näkyy monin tavoin. Menestyminen ja eri alojen huiput koetaan julkisuudessa aina vain tärkeämmiksi ja tässä yleisin menestyksen mittari näyttää olevan raha. Ankaran kilpailun vallitessa on kuitenkin varottava arvottamasta ihmisiä vain heidän taloudellisen merkityksensä perusteella. Jokaisella on ihmisarvonsa ja oikeus arvokkaaseen elämään.

Politiikka on valintojen tekemistä. Valinnat johtavat erilaisiin sosiaalisiin seurauksiin. Toivon, että näin vaalivuonna erityisesti näistä asioista käydään keskustelua.

Talouden on oltava terveellä pohjalla ja yrityksille on taattava toimintaedellytykset. Kestävän kehityksen turvaamiseksi tarvitaan vakaata taloutta, mutta myös sosiaalisesti ehyttä yhteiskuntaa ja luonnon monimuotoisuuden tasapainoa. Tarvitsemme työpaikkoja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalista huolenpitoa. Tämä kestävä kehitys on tulevaisuuden kannalta välttämätön.

Itse kukin voi tehdä oman osuutensa kuluttamalla kohtuullisesti ja valitsemalla viisaasti, mutta suuri osa vaikuttavuudesta voi toteutua vain yhteisöllisten päätösten kautta. Toimikaamme myös tehokkaasti kansainvälisessä yhteistyössä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

* * *

Tänä globalisaation aikana korostuu nimenomaan Yhdistyneiden kansakuntien keskeinen rooli. YK ei voi korvata kansallisvaltioita, vaan se on niiden yhteistyöelin. Maailman valtioiden omalla vastuulla on myös ilmastoneuvottelujen vieminen tulokselliseen päätökseen ja aidon maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen solmiminen. Sillä voitaisiin hillitä ilmaston lämpenemistä ja jakaa jo nyt muutoksen aiheuttamat seuraukset oikeudenmukaisesti eri valtioiden kesken. Viime vuoden aikana päästiin joitakin varovaisia askelia eteenpäin muun muassa Meksikon Cancúnissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kutsumana johdan yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa kestävän kehityksen korkean tason paneelia, jossa parikymmentä eri maista olevaa asiantuntijaa pyrkii löytämään uusia keinoja kestävän kehityksen takaamiseksi. Haastavana tehtävänä on löytää ne tavat, joilla voisimme yhdistää vakaan taloudellisen kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisesti kestävän kehityksen. Myös meille annettu aikataulu on hyvin tiukka ulottuen vain tämän vuoden loppuun.

* * *

Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi riippuu myös Euroopan ja muun maailman kehityksestä. Suomi on lukuisten kansainvälisten yhteisöjen jäsen, joiden kautta me sekä valtiona että monien suomalaisten henkilökohtaisen panoksen kautta pyrimme lisäämään turvallisuutta ja tukemaan hyvää kehitystä.

Kuluneen vuoden aikana ihmisten mielipiteet ovat monissa asioissa jyrkentyneet sekä täällä Suomessa että muualla. Suvaitsemattomuus ei ole ratkaisu ongelmiin. Demokratiassa enemmistöllä on valta päättää asioista, mutta kunnioittaen ja suojaten vähemmistöjenkin ihmisoikeuksia.

Euroopan unionissa jäsenmaat ovat integroituneet tiukasti. Siten kunkin maan harjoittamalla talouspolitiikalla tai hyvällä hallinnolla yhtä hyvin kuin rasismilla tai muilla ihmisoikeuksien loukkauksilla on vaikutusta sekä kyseisen maan omiin kansalaisiin että muihin jäsenmaihin ja niissä asuviin ihmisiin. Lissabonin sopimus tai mikään muukaan kansainvälinen sitoumus ei sinänsä auta, jos hallituksilta tai jäsenmaiden kansalaisilta itseltään puuttuu tarvittava tahto toimia. On vakavan ryhdistäytymisen aika, sillä eurooppalaiset tarvitsevat toisiaan sekä oman maanosansa että globaalin kehityksen tueksi.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan suuri enemmistö suomalaisista haluaa, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana. Saman kyselyn mukaan Suomen uskottavaan puolustukseen vaikuttavat kaikkein eniten hyvät suhteet naapurimaihimme. Jaan suomalaisten enemmistön käsityksen turvallisuuden perustekijöistä.

Hyvät suhteet naapureihin ovat edelleenkin meille ehdottoman tärkeä asia. Olen tehnyt omalta osaltani parhaani hyvien ja aktiivisten yhteistyösuhteiden aikaansaamiseksi kaikkien naapureittemme kanssa. Voinkin vilpittömästi vakuuttaa suhteiden olevan erinomaisessa kunnossa.

Yhtenä osoituksena maamme nauttimasta luottamuksesta pidän viime helmikuussa Helsingissä pidettyä kokousta, johon olimme silloisen pääministerin Matti Vanhasen kanssa kutsuneet Itämeren rantavaltioiden tai niiden hallitusten päämiehet sekä yrityselämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Itämeren puhtauden puolesta on tehty puolentoista sataa sitoumusta. Toki niiden seurannassa ja valvonnassa tulee olemaan monta haastetta, mutta varmasti myös ilon aiheita. Työ ei ole valmis, mutta se on hyvässä vauhdissa.

* * *

Demokraattinen kehitys luo pohjan turvallisuudelle, mutta meidän on varauduttava puolustamaan sitä myös sotien ja muiden konfliktien varalta. Olemme mukana Euroopan unionissa täysimääräisesti myös turvallisuussektorilla. Olemme vuoden alusta lähtien mukana EU:n kahdessa valmiusjoukkokokoonpanossa. Otamme tänä vuonna osaa myös Naton vastaavaan järjestelyyn - tosin kumppanimaana ja lähinnä harjoitusten kautta. Mielestäni Naton ja Euroopan unionin välistä yhteistyötä tällä alueella tulisi kehittää päällekkäisyyksien poistamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Suomi kuuluu Ruotsin, Itävallan, Irlannin ja Maltan lisäksi niihin EU:n jäsenmaihin, jotka ovat Naton rauhankumppanimaita mutta eivät järjestön jäseniä. Olen yhtä mieltä suomalaisten enemmistön kanssa siitä, että tämä järjestely sopii meidän turvallisuustarpeisiimme. On ollut sinänsä odotettavissa, että asiasta käydään meillä keskustelua näin vaalien alla, mutta mielestäni on perusteetonta väheksyä Suomen tai muiden asiassa samanlaisen ratkaisun tehneiden maiden päätöstä.

Suomi on ottanut viime vuoden aikana osaa lukuisiin rauhanturvaoperaatioihin. Rauhanturvaajiemme määrä maailmalla on kuitenkin pienempi kuin moneen vuoteen. Kosovon operaatio saavutti hyvin tavoitteensa ja joukkomme voivat nyt palata sieltä kotiin.

Vaativin on Afganistanissa 48 maan yhteistoimintana toteutettava ISAF-operaatio. Vaikka viime vuoden aikana Afganistanissa saavutettiinkin edistystä monilla yhteiskuntalohkoilla, on tilanne edelleen hyvin epävakaa. Kansainvälinen yhteisö joutuu tekemään todella paljon työtä, jotta vastuu voidaan siirtää afgaaneille turvallisesti vuoteen 2014 mennessä.

Merivoimien ensimmäinen osallistuminen kansainväliseen rauhanturvaoperaatioon alkaa parin viikon päästä. Tämän Somalian rannikolla tapahtuvan EU:n johtaman hyvin laajan kansainvälisen operaation päätarkoituksena on YK:n ruokakuljetuksien turvaaminen.

Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus liittyvät nykyaikana entistä tiiviimmin yhteen. Turvallisuusuhat ovat laaja-alaisia. Ne voivat olla ihmisten aikaansaamia tai luonnonkatastrofeja. Niihin varautuminen ja niihin vastaaminen edellyttää sekä kansainvälistä että kansallista yhteistyötä ja ennalta sovittuja järjestelyjä.

Nykyaikana on tärkeää ottaa sekä sodan että rauhan aikana koko yhteiskunta huomioon. Olen iloinen siitä, että naisten rooli on saanut kaikkialla kasvavaa huomiota, oli sitten kyse konfliktien ratkaisuista tai kestävän kehityksen aikaansaamisesta. Meillä on tässä suhteessa paljon annettavaa myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Kansalaiset,

Haluan lopuksi omasta ja puolisoni puolesta kiittää niistä yhteydenotoista ja kannustuksesta, joita olemme saaneet. Kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2011.