Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus tukee biotalouden kasvua

Metsien omistuksen pirstoutuminen on jatkunut Suomessa vuosikymmenien ajan. Metsätilat jakautuvat tyypillisesti joko suoraan perinnönjaossa tai kun yhteisomistukseen päätynyt tila jaetaan osakkaiden kesken. Suomessa peräti 85 prosenttia tiloista vaihtaa omistajaa perheen tai suvun sisällä.

Tilakoon pirstoutumisen estämiseksi on perusteltua asettaa sukupolvenvaihdoshuojennukselle ehtoja, jotka ehkäisevät tilojen jakamista ja kannustavat kasvattamaan tilakokoa. Huojennuksen ehdoksi asetettu metsätilan vähimmäistuotto ohjaa kehitystä oikeaan suuntaan. Suurempi tilakoko tuo mittakaavaetuja ja kustannustehokkuutta sekä metsänkasvatukseen että puun hankintaan.

"Pienet metsätilat tekevät puukauppaa harvemmin ja kauppojen puumäärä on pienempi. Tästä seuraa lisää kustannuksia niin puun ostoon, korjuuseen kuin kuljetuksiinkin. Pienellä tilalla metsätulojen merkitys jää helposti pieneksi, mikä passivoi metsien hoitoa. On tärkeää, että lainsäädäntö ohjaa kasvattamaan tilakokoa", sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Huojennusta saa vain elinaikana tehtyjen lahjoitusten kautta, mikä vie kehitystä oikeaan suuntaan. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu aloitetaan jatkossa aikaisemmin, metsätilan jatkajat nuorentuvat ja kuolinpesäomistusta syntyy vähemmän.

Huojennuksella edistetään tehokkaasti hallitusohjelman tavoitetta lisätä puun tarjontaa. Oikeus vähentää maksettua lahjaveroa puunmyyntituloista kohdentaa huojennuksen käytännössä niille, jotka jatkavat tilalla aktiivista metsien hoitoa ja käyttöä. Huojennus edistää myös metsäluonnonhoitoa, koska metsälahjavähennyksen voi tehdä myös veronalaisista suojelukorvauksista.

Esityksen puutteena on, että huojennus ei koske yhteismetsäosuuden lahjoitusta jälkipolville. Yhteismetsien jääminen muita heikompaan asemaan uhkaa pysäyttää uusien yhteismetsien perustamisen, vaikka omistusmuotona se toteuttaa erinomaisella tavalla metsäpoliittisia tavoitteita. Yhteismetsä tarjoaa tehokkaan suojan pirstoutumista vastaan tulevissa sukupolvenvaihdoksissa. Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa yhteismetsille tasapuolinen asema ja edistää tehokkaan metsänomistusmuodon kasvua.

Lisätietoja:

Tomi Salo, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 045 875 8911
Jouni Väkevä, kotimaan metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry, puh. 040 530 7164

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti: 
Anne Pirilä, viestintäjohtaja puh. 09 132 6645 tai 050 550 9480  

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.

The forest industry directly and indirectly employs approximately 160,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.

Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Contact in Communications:
Anne Pirilä, Communications Director, tel. +358 9 132 6645 or mobile +358 50 550 9480