Helsingin Kirjamessujen teemat esillä kolumneissa ja kuvissa

Kolumnit ruotsiksi ja suomeksi

Kaj Korkea-ahon (s 1983) on sukupolvensa tunnetuimpia suomenruotsalaisia kirjailijoita. Hän kirjoittaa kirjamessujen kolumnit ruotsiksi ja ne käännetään suomeksi.

Korkea-aho tuo esille kolumneissaan kirjallisuutta, tasavertaisuutta, kielipolitiikkaa, uskontoa ja musiikkia. Ensimmäisessä kolumnissa kerrotaan siitä, miten kirjasto pelasti Korkea-ahon elämän. Kirjamessut on Korkea-aholle tuttu paikka. ”Göteborgin kirjamessuilla kahvittelin P.O. Enquistin ja Mona Sahlinin kanssa. Helsingin messuilla jonotin vessaan Jörn Donnerin ja Pekka Haaviston takana. Pakkohan on rakastaa sellaisia tapahtumia! Ja yleisesti, kirjojen ympäröimänä tulee minulle hyvä tunne. Pidän itse esiintymisestä, mutta mieluiten olen itse kuuntelemassa muiden kirjailijoiden keskusteluita.”

Entäpä Pohjoismaiden kirjallisuus, kuka on Korkea-ahon suosikkikirjailija? ”Lena Anderssonin Egenmäktigt förfarande on ainoa kirja sitten rippiajan Raamattuni, johon olen tehnyt alleviivauksia. Se kirja osui suoraan sydämeeni. Anderssonin kieli ja tyyli ovat kerta kaikkiaan loistavia”, ylistää Korkea-aho. Tällä hetkellä Korkea-aho kirjoittaa näytelmää, joka saa ensi-iltansa Vaasassa marraskuussa. Hän on siinä mukana myös näyttelijänä. Työnalla on nuorisokirja. Hän työstää myös neljättä romaaniaan.

Korkea-ahon esikoisromaani on Se till mig som liten är / Katso minuun pienehen(2009, Schildts & Söderströms/Teos). Tämän jälkeen hän on kirjoittanut teokset Gräset är mörkare på andra sidan/ Tummempaa tuolla puolen (2012, Schildts & Söderströms/Teos) ja Onda boken/Paha Kirja (2015 Schildts & Söderströms/Otava).

Aikamme siirtolaiset messujen teemana

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafi valitsi Pekka Toivosen (1979) Vuoden graafikoksi 2016. Valinnassaan raati kuvailee Toivosta graafisen suunnittelun kunnianhimoiseksi rokkistaraksi, joka on kärsinyt ja taistellut alan puolesta. Helsingin Kirjamessujen teemaan, Aikamme siirtolaiset, Toivonen pureutuu aggressiivisen digitaalisoitumisen, kulttuuriperimää muovaavan siirtolaisuuden ja kielen muutosten kautta.  ”Kieli hymiöityy. Rajat pyyhkiytyvät. Mikään ei ole niin kuin oli ennen. Paitsi nälkä.  Ihmisen pakottava tarve luoda ja ahmia uutta”, kiteyttää Toivonen.  ”Kampanjakuvan lähtökohtina on pidetty paitsi fyysistä kirjaa muutoksen murroksessa, myös kielen, typografian ja kirjallisuuden dogmien rikkoutumista ja uudelleensyntymistä. Kuvassa voi nähdä myös aaltoilevan rajan, kulttuurien kohtaamisesta kumpuilevan tornadon, tai digitaalisen tulvan tuottamaa sähköä.”

Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut 16. kertaa Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen toimeksiannosta. Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry:n ja Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Messuilla on myös postimerkkialue, jossa on Postimerkkimessut. Vuonna 2015 Helsingin Kirjamessuihin osallistui 328 yritystä ja tapahtumassa vieraili 79 961 kävijää.

Samanaikaisesti kirjamessujen kanssa järjestetään Viini ja Ruoka -tapahtuma.

Lisätietoja: Helsingin Kirjamessut, tiedottaja Teija Armanto, Messukeskus,  puh. 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com ohjelmajohtaja Jan Erola, puh. 040 506 4612, jan.erola@kreab.com www.helsinginkirjamessut.fi #kirjamessut Kuvia aikaisemmilta messuilta & graafinen kuva 2016: http://mediabank.messukeskus.com Kuvia Kaj Korkea-ahosta: http://mediapankki.otava.fi/