Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeiden kehitystyöhön on saatava pikaisesti ryhtiä

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan ottaminen strategiseksi kehittämiskohteeksi on perusteltua. Terveydenhuollon tietojärjestelmäkanta on kirjava ja useat järjestelmät ovat elinkaarensa loppupäässä, joten uusien järjestelmien kehitystyöhön on tärkeää panostaa.

Sosiaalihuollon tiedonhallintaa on lähdetty kehittämään Tikesos-hankkeessa toimintalähtöisesti, ja tarkastusviraston arvion mukaan hankkeen avulla voidaan päästä tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin. Sen sijaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kansalliset kehittämishankkeet ovat olleet toistaiseksi tuloksiltaan vaatimattomia. Sähköistä lääkemääräystä on kehitetty jo 21 vuotta. Kehittämistyö on edelleen kesken. Valtakunnallinen sähköinen potilaskertomus oli tarkoitus ottaa alun perin käyttöön vuonna 2007, mutta käyttöönotto viivästyy vuosilla. Hankkeita on leimannut epärealistiset aikataulut, puutteellinen IT-projektinjohto ja valvonta sekä tietotekniikkavetoinen kehittämistapa. Hajanainen toimintakenttä ja lainsäädäntö sekä monikanavainen rahoitus ovat osaltaan vahvistaneet näistä aiheutuvia ongelmia.

Tarkastusvirasto kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämistä laatimalla tätä koskevat strategiset linjaukset ja selkeät aikataulut. Tarkastusvirasto kehottaa myös ministeriötä kehittämään ripeästi edelleen alan lainsäädäntöä ja säädösvalmisteluaan sekä muuttamaan hankehallinnan ja hankintatoimen menettelyitään. Tarkastuksessa tuli ilmi useissa viranomaisissa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tai valtionavustuslain vastaisia menettelyitä. Tarkastusvirasto on antanut niistä huomautuksensa ja edellyttää raportointia korjaavista toimista. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo ilmoittanut ryhtyneensä korjaaviin toimenpiteisiin osan havaituista epäkohdista poistamiseksi. Tarkastusvirasto arvioi näitä toimenpiteitä erikseen myöhemmin niiden valmistuttua.

Tarkastus kohdistui sähköisen potilaskertomuksen ja sähköisen lääkemääräyksen kehittämishankkeeseen (KanTa-hanke) sekä sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeeseen (Tikesos-hanke). Tarkastuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotto tulee yhteensä maksamaan Suomelle satoja miljoonia euroja.

Faktalaatikko: hankkeiden kustannuksia

• Kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon tietohallintomenot olivat vuonna 2009 noin 270 miljoonaa euroa, mikä teki terveydenhuollon osuudeksi kaikista julkisen hallinnon tietohallintomenoista noin 13 prosenttia.

• Kansallinen Terveysarkisto -hankkeeseen (KanTa) kuuluvien tietojärjestelmäpalveluiden kehittäminen ja alueellinen käyttöönotto julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa tulee maksamaan yhteensä noin 400–500 miljoonaa euroa. KanTa-palveluiden peruskäyttökustannukset tulevat olemaan vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa.
• Sähköisen potilaskertomuksen ja sitä tukevien järjestelmien kehittämisen kustannukset ovat olleet valtiolle yhteensä yli 31 miljoonaa euroa Kansallisen terveyshankkeen aikana. Laskelmassa eivät ole mukana Tekesin ja Sitran rahoittamat hankkeet. Kuntien ja kuntayhtymien kustannukset ovat olleet yhteensä noin 60–80 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan sähköisen potilaskertomuksen kehittämisen kustannukset ovat olleet noin sata miljoonaa euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
• Sähköisen lääkemääräysjärjestelmän kokonaiskustannuksiksi arvioitiin sosiaali- terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan vuosien 2007–2015 välisenä aikana yhteensä 70 miljoonaa euroa.
• Apteekkariliiton arvion mukaan apteekkien investointikustannukset sähköiseen reseptiin olisivat noin 21 miljoonaa euroa ja vuosittaiset kustannukset noin puoli miljoonaa euroa.
• Kuntien ja kuntayhtymien tulee maksaa tietojärjestelmätoimittajille sähköisen reseptin käyttöönotosta 5–10 miljoonaa euroa sekä vuosittaisia lisenssi- ja tukimaksuja yli 2 miljoonaa euroa. Sähköisen reseptin toiminnallisuudet joudutaan toteuttamaan julkisessa terveydenhuollossa seitsemään potilastietojärjestelmään, kahteen apteekkijärjestelmään sekä useisiin yksityisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin.
• Stakes/THL on käyttänyt terveydenhuollon yhteisen koodistopalvelun kehittämiseen vuosina 2003–2009 yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa yleiskustannukset mukaan lukien.
• Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole pystynyt tuottamaan realistista arviota sähköisen potilastietoarkiston kustannuksista ja kehittämisestä saatavista hyödyistä.

Lisätietoja:

 

Ylijohtaja Vesa Jatkola, p. (09) 432 570 4

Johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen, p. (09) 432 5832