Lasten kotihoidontuen määrä vaikuttaa työllistymispäätöksiin
Tuomas Kososen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitös käsittelee julkisen vallan tehokasta varojen käyttöä ja verotusta. Kosonen selvittää muun muassa mitä perusteluita on alentaa joidenkin hyödykkeiden verotusta, kun toisten hyödykkeiden verot pidetään ennallaan ja mitä vaikutuksia tulonsiirtojen kohdistamisella tiettyyn ihmisryhmään on julkiselle taloudelle.
Väitöskirja käsittelee lasten kotihoidontuen työllisyysvaikutuksia. Lasten kotihoidontuki on valtakunnallinen tulonsiirtojärjestelmä, jossa alle kolmivuotiaan lapsen hoidosta saa tukea, jos lapsi hoidetaan kotona. Kuntalisä tarjoaa vaihtelua tuen suuruuksissa, joita samanlaiset perheet saavat eri puolilla Suomea ja kuntalisissä on muutoksia eri vuosina. Kuntalisää hyödyntämällä on mahdollista saada harvinaislaatuisen luotettavaa tietoa tulonsiirron rahamäärän työllisyysvaikutuksista. Kososen tutkimustulosten mukaan kotihoidontuen suuruudella on yllättävän suuri vaikutus vanhempien työllistymispäätöksiin. Kuukaudessa 100 euroa lisää tukea johtaa tulosten mukaan 3 prosenttia pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä työllisyysasteen ollessa n. 35 %.
Kososen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää talouspolitiikan päätöksenteossa. Suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Laskelmien perusteella kunnan ei kannattaisi maksaa kotihoidontukeen kuntalisää taloudellisista syistä.
Tämä johtuu siitä, että kotihoidossa on suuri osa niistä lapsista, jotka olisivat oikeutettuja saamaan kuntalisää niissäkin kunnissa, joissa kuntalisää ei makseta. Näin kuntalisän käyttöönoton kustannukset nousevat, kun sitä maksettaisiin näin laajalle ryhmälle.
Kososen mukaan julkista päivähoitoa kannattaa tarjota, jos se parantaa työllisyyttä. Julkisesti tarjottu hyödyke vaikuttaa yksilöiden työllistymiskynnykseen. Kososen tutkimus paljastaa, että julkisen vallan kannattaa tarjota päivähoitoa, jos se pienentää ihmisten työllistymiskynnystä siitä huolimatta, että verotulot on asetettu optimaalisesti.
Tuomas Kosonen väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 11.2. klo 12 aiheesta Encouragement and discouragement - Essays on taxation and government expenditure". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum, luentosali, Arkadiankatu 7.
Väitöskirja julkaistaan VATT Publications-sarjassa ja se on luettavissa myös sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-561-960-0
Lisätietoja väittelijältä:
Tuomas Kosonen, puh. 040 304 5523,
s-posti
tuomas.kosonen@vatt.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme