EU:n myötä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat muuttuneet merkittävästi
Palosaaren mukaan puolueettomuus on korvattu minimalistisella tulkinnalla sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Perinteisestä YK-keskeisestä rauhanturvaamisesta on siirrytty kohti sotilaallista kriisinhallintaa ja EU:n taistelujoukkoja. Samaan aikaan kansallisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on näkynyt vahvistuvia merkkejä siirtymisestä konsensuksen jälkeiseen aikaan. Palosaaren mukaan tämä on ilmennyt esimerkiksi kiivaana kansallisena keskusteluna EU:n turvallisuuspoliittisesta merkityksestä sekä Suomen liittoutumattomuuden luonteesta.
Teemu Palosaari tarkastelee EU-jäsenyyden vaikutusta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hänen tutkimuksestaan ilmenee, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset käsitteet ovat saaneet uusia, entistä eurooppalaisempia, merkityksiä. - Suomelle osallistuminen EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ei ole ollut ainoastaan keino, jolla vastataan muutoksiin kansainvälisessä turvallisuusympäristössä, vaan myös uusi valtiollisen itseidentifikaation väline. Näin ollen Suomi ei ole enää entisensä, Palosaari väittää.
Palosaaren tutkimus on myös kokonaisvaltainen esitys Suomen suhtautumisesta ja kontribuutioista EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP). Sopeutumisen lisäksi Suomi on paikoin yrittänyt vahvasti vaikuttaa YUTP:n kehityssuuntaan. Usein pyrkimykset ovat liittyneet siihen, että Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ja EU:n puolustuspolitiikan välillä on nähty ristiriita. Taustalla on nähtävissä perinteisen puolueettomuusajattelun sitkeys - senkin jälkeen, kun siitä virallisena politiikkana on luovuttu.
Palosaaren tutkimusaineisto koostuu jäsenyysajan virallisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten asiakirjojen lisäksi niihin liittyvistä eduskuntakeskusteluista.
Valtiotieteiden lisensiaatti, tekniikan ylioppilas Teemu Palosaari väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.2. klo 14:15 yleisen valtio-opin alaan kuuluvasta aiheesta ”The Art of Adaptation. A study on the Europeanization of Finland’s foreign and security policy” (Sopeutumisen taito. Tutkimus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan eurooppalaistumisesta). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum, luentosali, Arkadiankatu 7.
Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8352-3
Teemu Palosaari on syntynyt Pirkkalassa. Hän työskentelee tutkijana Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa Tampereella. Tutkijantyönsä lisäksi hän tekee käsikirjoituksia ja musiikkia YLEn lastenohjelmatoimitukselle Tohloppiin.
Väittelijän yhteystiedot:
Teemu Palosaari, gsm 0401909773, s-posti teemu.palosaari@uta.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme