Oppilaat kouluopetuksen uudistamisen lähtökohdaksi

Kasvatustieteen maisteri Antti Rajalan väitöstutkimuksen Kohti toimijuuskeskeistä pedagogiikkaa tutkimuskohteena on kouluopetuksen uudistaminen. Perinteisen koulun käytännöt eivät enää vastaa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan oppimiselle asettamiin tavoitteisiin.                                                                                                      

Väitöskirjassaan Rajala esittää toimijuutta painottavan pedagogiikan mallin, joka vastaa nykykoulun kriisiin.

– Malli koostuu neljästä periaatteesta, joissa opetus perustuu oppilaiden henkilökohtaiselle mielekkyydelle ja toimijuudelle, oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua konkreettiseen ja yhteisölliseen toimintaan koulun ulkopuolella, koulun toimintakulttuurin kehittäminen on opetuksen uudistamisen lähtökohtana ja pedagogiikkaa uudistetaan jatkuvasti ja yhdessä oppilaiden kanssa, Rajala toteaa.  

Tutkimuksessaan Rajala analysoi kahta projektia, joissa kehitettiin lähestymistapoja koulun ulkopuolisen oppimisen yhdistämiseksi kouluopetukseen. Ensimmäinen toteutettiin peruskoulun ala-asteella pääkaupunkiseudulla vuonna 2008, ja siinä kehitettiin oppilaslähtöistä ja tutkivaa opetusta ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Opetuksen alussa lapset esittivät omia ajatuksiaan ja kysymyksiään, joiden ympärille opetus suunniteltiin. Toinen projekti on kansainvälisessäkin mediassa näkynyt hanke, joka toteutettiin Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa vuonna 2011. Opetushallitus valitsi projektin esimerkiksi suomalaisen opetuksen parhaista käytännöistä. Projektin tavoitteena oli kehittää lukiolaisten kansalaisuustaitoja. Oppilaat saivat vaikuttaa kunnallispoliittiseen päätöksentekoon, joka koski kaupunkipyöräilyä.

Hankala toimijuus

Rajalan väitöskirja antaa vahvan teoreettisen perustan tarkastella kriittisesti viimeaikaista koulukeskustelua. Ilman vahvaa teoreettista perustaa huomio opetuksen uudistamisessa uhkaa kiinnittyä epäolennaisiin asioihin, kuten siihen, onko luokassa pulpetteja. Rajala esittää väitöskirjassaan, että oppimisen ympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia vasta, kun toiminnan kohde ja tavoite muuttuvat. Tästä on esimerkkinä väitöskirjassa analysoitu lukiolaisten projekti, jossa oppilaat tutkivat pyöräilyn epäkohtia Espoossa ja vaikuttivat yhdessä opettajiensa kanssa kaupungin päättäjiin pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi.

Kunnollisen teoreettisen perustan puute saattaa johtaa käsitteiden merkityksen muuttumiseenjopa päinvastaiseksi. On puhuttu esimerkiksi toimijuudesta tämän vuosituhannen taitona. Toimijuuden pelkistäminen arvioitavaksi taidoksi uhkaa kuitenkin kesyttää toimijuuden. Kesytettyä toimijuutta on esimerkiksi toisten asettamien tavoitteiden sisäistäminen ja näiden tavoitteiden itseohjautuva toteuttaminen.

Väitöskirja valottaa koulutuksen ristiriitaista tehtävää yhtäältä välittää oppilaille aiempien sukupolvien saavutuksia ja toisaalta valmistaa oppilaita yhteiskunnan uudistamiseen. Väitös kiinnittää huomion oppilaiden toimijuuden uutta luoviin ja hankaliin puoliin. Myös oppilaiden vastarinta ja opettajan toiminnan kyseenalaistaminen voidaan nähdä oppilaiden toimijuuden ilmaisuina. Näiden toimijuuden ilmaisujen tulkitseminen vain huonoksi käytökseksi saattaa osaltaan johtaa oppilaiden vieraantumiseen koulusta ja syrjäytymiskehitykseen.

– Vastakkainasettelun sijaan neuvotteleva suhtautuminen oppilaiden toimijuuden hankaliin puoliin voi edistää heidän kasvuaan vastuullisiksi ja toisia huomioonottaviksi, Rajala ehdottaa.

– Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia ihmisiä, heille täytyy antaa tähän mahdollisuus jo kouluaikana.

Uudet opetussuunnitelmien perusteet uudistavat koulua rohkeasti

Rajalan väitöstutkimus antaa välineitä ajankohtaisen opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamiseen kouluissa. Syksyllä 2016 suomalaisissa kouluissa otetaan käyttöön uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka nykyaikaistavat opetusta ja pyrkivät tekemään opetuksesta oppilaita kiinnostavaa ja koskettavaa. Koulun kehittämisen historia kuitenkin osoittaa, että koulun uudistukset harvoin onnistuvat. Tutkimusten mukaan koulun kehittäminen ei useimmiten perustu riittävään ymmärrykseen koulun arjesta ja koulunkäynnin reunaehdoista. Tarvitaan tutkimusta koulun arkisista käytännöistä ja niiden muutoksesta.

Kasvatustieteen maisteri Antti Rajala väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 3.6. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta ”Kohti toimijuuskeskeistä pedagogiikkaa — Tutkimus kouluoppimisen yhdistämisestä oppilaiden elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan”. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa

Helsinkiläinen Antti Rajala (s. 8.12.1976) työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.