Amnesty: Turkki ei kykene tarjoamaan pakolaisille perussuojaa tai oikeuksia

Turkin turvapaikkajärjestelmä on pahalla koetuksella, sillä maassa on yli kolme miljoonaa turvapaikanhakijaa ja pakolaista. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan vuosia sitä, että heidän hakemuksensa käsiteltäisiin. Odottaessaan he saavat hyvin vähäistä tai eivät minkäänlaista tukea elämiseen tai suojan saamiseksi. 

Turkki ja EU solmivat maaliskuussa sopimuksen, jonka puitteissa Välimeren yli Kreikkaan pyrkivät ihmiset palautetaan takaisin Turkkiin. Amnesty pitää turvapaikanhakijoiden palautuksia Turkkiin kansainvälisen oikeuden valossa laittomina. Turkkia ei voi pitää turvallisena maana pakolaisille.

”Amnestyn tiedot todistavat, että Turkki on kyvytön kunnioittamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia tai takaamaan heille perustarpeita. Siksi EU:n ja Turkin pakolaissopimus on vastuuton ja laiton”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.

”EU on antanut väärän kuvan Turkin olosuhteista vain, jotta se voisi oikeuttaa turvapaikanhakijoiden palautukset sinne. Ei ole ihme, että turvapaikkajärjestelmä on vaikeuksissa maassa, jossa on eniten pakolaisia maailmassa. On tärkeää, että Turkkia tuetaan ja rohkaistaan kehittämään kunnollisesti toimivaa turvapaikkajärjestelmää. EU ei kuitenkaan voi käyttäytyä niin kuin toimiva järjestelmä olisi jo olemassa”, Aarnio sanoo.

Turkki ei kykene suojelemaan pakolaisia

Turkissa on tällä hetkellä noin 2,75 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Lisäksi Turkki on vastaanottanut 400 000 turvapaikanhakijaa ja pakolaista muista maista, lähinnä Afganistanista, Irakista ja Iranista. Vaikka Turkki on kunnioitettavasti vastaanottanut suuren määrän pakolaisia, tilanne on aiheuttanut valtavat paineet sekä turvapaikkajärjestelmälle että peruspalveluille heidän auttamisekseen.

Turkilla ei ole tällä hetkellä kykyä käsitellä turvapaikkahakemuksia. Sadattuhannet turvapaikanhakijat ja pakolaiset joutuvat vuosien limboon yrittäessään hakea turvaa. Turkin viranomaiset eivät suostuneet antamaan Amnestylle tarkkoja tilastoja turvapaikkamenettelystä. Viranomaiset kertoivat huhtikuussa käsitelleensä vain noin 4 000 hakemusta noin 266 000 hakemuksesta, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli rekisteröinyt vuonna 2015.

Turkki on hyväksynyt YK:n pakolaissopimuksen maantieteellisellä rajauksella, minkä vuoksi se ei myönnä Euroopan ulkopuolelta tuleville pakolaisille täyttä pakolaisstatusta, eikä heille tarjota kotouttamista. Toisaalta myöskään kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt tarjoamaan riittävästi kiintiöpaikkoja Turkissa oleville pakolaisille. Siksi Turkissa olevat pakolaiset ovat jumissa. Heillä ei ole mahdollisuuksia rakentaa uutta elämää Turkissa, mutta he eivät pääse myöskään muualle.

Suurin osa syyrialaisista ja muista pakolaisista joutuu etsimään suojaa itse. Syyrialaisia pakolaisia on Turkissa lähes kolme miljoonaa, mutta vain hieman yli 264 000 heistä on saanut paikan pakolaisleireiltä. Muista maista tulleista 400 000 turvapaikanhakijasta ja pakolaisesta vain sata on saanut viranomaisilta asumisratkaisun. Turkin viranomaisilla ei ole realistisia mahdollisuuksia taata suojaa kaikille yli kolmelle miljoonalle pakolaiselle ja turvapaikanhakijalle.

Amnestyn tutkijat haastattelivat 57 pakolaista Turkissa maalis-toukokuussa 2016. Heistä kaikki kertoivat sinnittelevänsä vailla juuri minkäänlaista rahallista tukea viranomaisilta. Suurin osa heistä selviytyi sukulaistensa, muiden turvapaikanhakijoiden tai uskonnollisten yhteisöjen tuella.

Monet heistä elivät ala-arvoisissa olosuhteissa. He saattoivat nukkua moskeijoissa, puistoissa tai metroasemilla, sillä heillä ei ollut varaa vuokraan. Esimerkiksi Amnestyn haastattelemat kaksi afganistanilaista perhettä nukkuivat sillan alla Istanbulissa. Kolme heidän lapsistaan oli hukkunut Välimereen, kun he olivat yrittäneet päästä Eurooppaan.

”Turkki on tehnyt ison työ vastaanottaessaan näin suuren määrän pakolaisia, mutta sen lupaukset EU-maiden johtajille eivät mitenkään vastaa pakolaisten todellisia olosuhteita. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset jäävät vuoksi jumiin Turkkiin. Heille ei anneta tukea tai oikeutta elättää itseään”, Aarnio sanoo.

Lapsityövoima on yleistä Turkissa oleskelevien pakolaisten keskuudessa, sillä monet perheet eivät pärjäisi muuten. Amnestyn haastattelema syyrialaisnainen kertoi hänen seitsemänhenkisen perheensä sinnittelevän palkalla, jota hänen yhdeksänvuotias poikansa saa työstään ruokakaupassa. Poika tienasi 5–10 Turkin liiraa (noin 1,5–3 euroa) päivässä.

EU ei voi ulkoistaa vastuutaan pakolaisista

Euroopan unionin pitäisi ottaa kiintiöiden avulla vastaan huomattavasti nykyistä enemmän pakolaisia sen sijaan, että vastuu ulkoistetaan Turkille. EU-maat ovat tänä vuonna uudelleensijoittaneet vain 8 155 pakolaista eri puolilta maailmaa.

”EU on vastannut yhteen aikamme synkimmistä humanitaarisista katastrofeista pystyttämällä aitoja, lisäämällä rajavartijoita ja solmimalla hyvin kyseenalaisia sopimuksia naapurimaiden kanssa pitääkseen pakolaiset poissa. Se on aiheuttanut kärsimystä ja lisää kuolemia merellä”, Aarnio sanoo.