Pohjoinen pallonpuolisko lämpiää kaksi kertaa etelää nopeammin

Viimeisimpien kahden tuhannen vuoden aikana kaikki maapallon alueet jäähtyivät hitaasti, kunnes 1800-luvun lopulla kehityssuunta kääntyi.

Lähivuosikymmenet eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet kaksituhatvuotisen jakson lämpimimpiä. Esimerkiksi Euroopassa saattoi Rooman keisari Augustuksen hallintokauden jälkeen vuosina 21–81 olla lämpimämpää kuin vuosina 1971–2000, toteaa mannerten lämpötiloja tarkastellut kansainvälinen tutkijaryhmä.

Maapallolla on ollut myös useita viileitä 30-vuotisjaksoja. Näistä monet osuivat vuosille 830–1910. Tutkijat epäilevät syyksi erityisesti auringon heikkoa aktiivisuutta ja voimakasta tulivuoritoimintaa. Kun kummatkin ilmiöt osuivat samaan aikaan, keskilämpötila laski selvästi viitenä jaksona vuosina 1251–1820.

1900-luvulla pohjoinen pallonpuolisko on lämmennyt keskimäärin kaksi kertaa voimakkaammin kuin eteläinen. Pallonpuoliskot näyttävätkin lämpötilakehitykseltään eroavan toisistaan, vaikka esimerkiksi Afrikan lämpötiloista on ollut vaikea saada kerättyä pitkäaikaista tietoa. Esimerkiksi keskiajan lämpöjakso tai pieni jääkausi erottuvat lämpötilakäyrissä, mutta niistä ei muodostu maapallonlaajuista yhtenäistä kaavaa.

Nature Geoscience -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa olivat suomalaistutkijoista mukana professori Atte Korhola ja tutkijatohtori Sami Hanhijärvi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.

___________________

Continental-scale temperature variability during the last two millennia -projekti on osa vuonna 1991 perustetun Past Global Changes (PAGES) -järjestön toimintaa. Projektissa oli mukana eri puolilta maapalloa noin 80 tutkijaa, jotka tarkastelivat 511 erilaista paikallista lämpöoloista kertovaa tilastoa. Tietoja kerättiin puiden vuosirenkaista, siitepölystä, korallista, järvien ja merien pohjasedimenteistä, jäätiköistä, tippukivistä ja historiallisista lähteistä.

Artikkeli
Continental-scale temperature variability during the past two millennia. Nature Geoscience doi:10.1038/ngeo1797  

Lisätiedot
Professori Atte Korhola, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 050 415 4528