Hermosolujen viestintähäiriöt altistavat autismille
Autismikirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä, joille tunnusomaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä elämää hallitsevat rutiinit ja rituaalit. Autismikirjoon kuuluvia oireyhtymiä esiintyy 0.62 prosentilla väestöstä. Yleisimmät näistä ovat lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä.
Perintötekijöillä on havaittu olevan osuutta autismikirjon sairauksien synnyssä, mutta todennäköisesti myös ympäristötekijät yhdessä geneettisten riskitekijöiden kanssa kasvattavat riskiä autismin puhkeamiseen. Tuoreissa tutkimuksissa isän iän on varmistettu lisäävän autismin riskiä siittiöiden mutaatioiden kautta.
TtM Katri Kantojärvi tutki väitöstyössään autismikirjon sairauksille altistavia geenimuutoksia suomalaisissa perheissä sekä perinteisillä että uudemmilla koko perimänlaajuisilla analyysimenetelmillä. Erityisesti tutkittiin geneettisten muutosten yhteisvaikutuksia sekä geenien säätelyyn liittyviä tekijöitä.
Tutkimus osoitti, että RBFOX1-geenin muutokset liittyvät autismiin suomalaisessa perhemateriaalissa. RBFOX1-geeni säätelee useiden autismiin liitettyjen geenien proteiinituotantoa. Kromosomialue Xq21:n havaittiin myös liittyvän autismiin suomalaisissa perheissä, ja tältä alueelta löytyi mutaatioita keskushermoston toimintaan vaikuttavassa protokadheriini-geenistä PCDH11X. Tutkimus vahvisti myös, että geenit JMJD2C, SLC1A1 ja PTPRD liittyvät autismiin suomalaisissa perheissä.
Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin suuria geneettisiä muutoksia kromosomialueilta 15q13.3, 16p11.2, 17q12 and 22q11; kopioluvun muutoksia näillä alueilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu autismin lisäksi myös muissa neuropsykiatrisissa sairauksissa. Myös autismiin aiemmin liitetyissä geeneissä DISC1, FOXG1, ASMT, PRODH ja SHANK2 havaittiin muutoksia.
Väitöskirjan tulokset vahvistivat käsitystä että autisteilla esiintyy mutaatioita neuronien
välisten liitosten, synapsien, toimintaan liittyvissä geeneissä ja että autismiin puhkeamiseen vaaditaan useita muutoksia perimässä mikä sopii ns. Multiple hit-hypoteesiin autismikirjon häiriöiden taustalla.
TtM Katri Kantojärvi väittelee 26.4.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Exploring Genetic Susceptibility to Autism Spectrum Disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, Luentosali 2, Haartmaninkatu 8.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38686
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 359 8450
Sähköposti: katri.kantojarvi@helsinki.fi
********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Puh. 050 406 2043
Sähköposti: paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme