Energiajärjestelmä muutoksen kourissa
Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla vauhdilla ja Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteet karkaavat helposti tavoittamattomiin jo seuraavien 15 vuoden aikana. Toisaalta myös energiasektorin muutosvauhti on jo nyt niin nopeata, että oman strategiamme syvällinen uudelleen pohdinta on tarpeen. Esimerkkinä vaikkapa aurinkoenergia, jonka tuotanto on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut kahden vuoden välein. Aurinko- ja tuulienergian arvioidaan olevan hinnaltaan kilpailukykyinen suuressa osassa Eurooppaakin jo 5-10 vuoden kuluessa.
Keskeisimpiä kysymyksiä ovat: Millä tavoin energiaa tuotetaan kustannustehokkaimmin ja puhtaasti? Miten Suomen kilpailukykyä parannetaan energiaratkaisuilla, ja miten saamme globaalista energiamuutoksesta mahdollisimman paljon uutta liiketoimintaa? Miten energian hinta ja sen kansainväliset muutokset vaikuttavat kilpailukykyymme? Mikä on Suomelle tärkeän bioenergian rooli?
Runsas uutisointi antaa helposti kuvan, että meillä on jo kaikki teknologiaratkaisut, jotka vain tarvitsisi ottaa käyttöön. Näin ei vielä ole. Sen sijaan meillä on monta eri haaraa teknologioita, jotka yhdessä, riittävällä panostuksella, voivat mullistaa energian tuotannon ja käytön lähivuosikymmeninä. Tarvitaan myös toimivat markkinat ja liiketoimintamallit, joilla myös energian loppukäyttäjät osallistuvat muutokseen.
Onnistuaksemme kilpailukykyämme palvelevan energiastrategian teossa meidän pitää tarkastella ilmaston, energian, liikenteen, teollisuuden prosessien, luonnonvarojen käytön, cleantechin ja ICT:n keskeisiä elementtejä yhdessä. Uusien ratkaisujen lisäksi pitää energian saanti turvata kaikissa tilanteissa myös siirtymäkauden aikana. Esimerkiksi biomassan energiakäytöllä on tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, mutta niitä tarvitaan myös kemianteollisuuden, rakentamisen ja muiden materiaalien raaka-aineeksi.
Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa tarvitsemme energiavarastoja, kuten sähkö- ja lämpöakkuja ja -paristoja, sekä älykkäillä tietotekniikkaratkaisuilla toteutettua kysynnän joustoa. Suomella olisi hyvä mahdollisuus erikoistua näiden ratkaisujen huippuosaajaksi. Teollisuutemme tehonsäätöpotentiaali ja puoli miljoonaa sähkölämmittäjäämme muodostavat hyvän lähtökohdan. Lisäksi sähköautojen avulla voisimme vielä lisätä ohjattavia sähkökuormia.
Saksan panostuksilla oli suuri merkitys aurinkosähkön hinnan alentamisessa ja Tanskalla vastaavasti tuulivoimassa. Yhdistämällä osaamisemme energia- ja tietojärjestelmissä ja teollisuusprosesseissa, Suomi voisi luoda toimintamallin ja käyttöjärjestelmän uusiutuviin siirtyvän energiajärjestelmän tarpeisiin.
Climate Leadership Council ry:n hallitus
Mika Anttonen, Henrik Ehnrooth, Taavi Heikkilä, Antti Herlin, Pertti Korhonen, Mikko Kosonen, Matti Lievonen, Pekka Lundmark, Timo Ritakallio ja Petteri Taalas
Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen, Climate Leadership Council, p. 020 529 2000
toiminnanjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Council, p. 050 4534 881
________________________________________________________________________
Climate Leadership Council haluaa löytää kestäviä ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin, joista keskeisin on ilmastonmuutos. Sen jäsenet kehittävät hiilineutraaleja ja kestävästi luonnonvaroja hyödyntäviä liiketoimintatapoja.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Climate Leadership Council CLC
Sports event to focus on mitigating climate change2.11.2018 13:04:54 EET | Press release
On 2nd November 2018 the Climate Leadership Coalition and Sport and Sustainability International (SandSI) are hosting an event in Helsinki to report upon and support the work that the global sports industry and affiliated businesses are implementing to address the urgent threats posed by worsening climate change.
MEDIAKUTSU: Ilmastonmuutoksen World Cup Turussa: Pohjola vs. muu maailma21.9.2016 10:15:28 EEST | Kutsu
Pariisin historiallisessa ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat pitämään maapallon lämpötilan nousun alle kahdessa Celsius-asteessa. Tämä edellyttää kaikilta mailta konkreettisia suunnitelmia päästövähennyksistä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Mitä tekee Suomi? Tule Climate Leadership Councilin syysseminaariin Turkuun kuulemaan tästä ja siitä, miten Ruotsi on aiheeseen tarttunut.
Turun kaupunki, Raisio Oyj ja Castrén & Snellman liittyivät mukaan CLC:hen27.5.2016 09:01:04 EEST | Tiedote
Kaupungit ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen haasteiden peittoamisessa. Kaupungistuva maailma tarvitsee uusia palveluja ja tuotteita, jotka vähentävät asumisen, energian ja ruoan ilmastokuormaa. Monesti uusien ratkaisujen löytäminen vaatii myös juridiikan ymmärrystä. Jos lainsäädäntö ei vastaa nykymaailman tarpeisiin, sitä pitää pystyä muuttamaan. Climate Leadership Councilin eli CLC:n uudet jäsenet tuovat juuri näitä näkökulmia yhdistyksen toimintaan. CLC on globaaleihin ympäristöhaasteisiin kestäviä ratkaisuja etsivien suomalaisten yhdistys.
CLC: Yritykset avainasemassa ilmastonmuutoksen ratkaisuissa21.12.2015 10:04:12 EET | Tiedote
Yritysten kiinnostus ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut. Pariisin ilmastosopimus luo hyvät puitteet ilmastonmuutoksen globaalille hillinnälle. Sopimus sisältää useita yritysten toivomia tavoitteita, kuten läpinäkyvän raportoinnin, säännöt, joilla päästökauppa voidaan maailmanlaajuisesti integroida ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä viiden vuoden välein tarkistettavat yhteiset tavoitteet.
Investointien kasvu mittaa Pariisin kokouksen onnistumisen27.11.2015 11:03:51 EET | Tiedote
Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena on kaikki maat kattava ja sitova ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin ja maapallon lämpötilan nousun pitäminen alle 2C-asteessa. Sopimuksen tulee edistää ilmastonmuutosta hillitseviä toimia jo ennen vuotta 2020. Tavoitteen toteutuminen edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien puhtaan energian ja ilmastomyönteisten investointien nelinkertaistamista vuoden 2013 tasosta vuoteen 2020 mennessä.