Kuntaliitoksen kokemukset suositeltavia

Kuntaliitto tiedottaa      
24.3.2011
Julkaistavissa 24.3.2011 kello 9.00
 

Kuntaliitoksen kokemukset suositeltavia

Kuntaliitoksia tehneiden kuntien johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat valmiita suosittelemaan kuntaliitosta muille. Valtaosa kuntapäättäjistä pitää oman kunnan Paras-valintoja järkevinä ja riittävinä tulevaisuutta ajatellen, myös niissä kunnissa, jotka eivät ole tehneet kuntaliitoksia.

Tulokset ilmenevät Paras-arviointitutkimusohjelmaan (ARTTU) kuuluvien 40 kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa tehdystä kyselystä, johon vastasi yhteensä 1456 henkilöä.
 
- Arvioissa esiintyy näkemyseroja ylimmän johdon ja muiden luottamushenkilöiden välillä. Viranhaltijajohto ja hallituksen jäsenet ovat yleensä olleet tiiviisti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen tai kuntaliitoksen syntyprosessissa ja suhtautuvat myönteisemmin ratkaisuun kuin muut valtuutetut ja lautakuntajäsenet, sanoo Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg .

Kyselyllä haettiin vastauksia muun muassa siihen, miten Paras-uudistus on edennyt kunnassa. Arviointiohjelmaan kuuluu niin kuntaliitoksen läpikäyneitä kuntia, yhteistoiminta-alueen muodostaneita kuntia, kuin myös sellaisia kuntia, jotka eivät ole muuttaneet palvelutuotantonsa muotoja riittävän ison kokonsa tai poikkeussäännöksen nojalla.

Arki muuttunut osalla paljonkin

Kysymys ”Miten paljon kunta- ja palvelurakenneuudistus on mielestänne muuttanut toimintaa ja päätöksentekoa kunnassanne viimeisen viiden vuoden aikana?” jakaa vastaajat kolmeen yhtä suureen ryhmään. Noin 30 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että uudistus on muuttanut arkea vähän, 32 prosenttia  pitää muutoksia keskinkertaisina ja 38 prosenttia arvioi, että Paras-uudistus on muuttanut toimintaa paljon tai erittäin paljon. Uudistus näkyy luonnollisesti enemmän kuntaliitos- ja yhteistoiminta-aluekunnissa kuin verrokkiryhmän kunnissa.

Väite ”Kuntia tulisi yhdistää liitoksilla suuremmiksi yksiköiksi” saa eniten kannatusta liitoskuntien päätöksentekijöiden keskuudessa. Vastaavasti yhteistoiminta-alueiden kunnissa suhtaudutaan myönteisimmin yhteistyöhön liitoksia korvaavana vaihtoehtona.

Media jarruttanut enemmän kuin edistänyt

Jotkut tutkimuksessa mukana olevat kunnat päättivät Paras-ratkaisustaan heti uudistusprosessin alussa, mutta toiset hakevat vielä lopullista ratkaisua.

- Vaihtelevat paikalliset ”paras-tarinat” näkyvät päättäjien käsityksissä prosessia edistäneistä ja jarruttaneista tekijöistä. Kuntaliitoskunnissa löydetään eniten Paras-päätöksentekoa edistäneitä tekijöitä ja verrokkiryhmässä päättäjät tunnistavat eniten tekijöitä, jotka ovat jarruttaneet päätöksentekoprosessia, Siv Sandberg sanoo.

Eniten prosessia ovat edistäneet viranhaltijat, luottamushenkilöt ja paikallinen elinkeinoelämä. Varsinkin liitoskunnissa valtion ohjaus ja taloudelliset kannusteet nähdään tärkeinä edistävinä tekijöinä. 

Naapurikuntien ratkaisut, paikallisen median kannat sekä kuntalaisten mielipiteet nähdään keskimäärin ennemmin jarruttavina kuin edistävinä tekijöinä.

Myönteisimmät kehitysarviot yhteistoiminta-alueisiin kuuluvissa kunnissa

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kymmenen kunnallisen toiminnan eri osa-alueen kehittymistä viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisarviot kehityksestä olivat keskimäärin myönteisimpiä yhteistoiminta-aluekunnissa, missä kaikki osa-alueet paitsi päätöksenteon sujuvuus saivat keskimäärin myönteisen arvosanan.

Kuntaliitoksen tehneissä kunnissa päättäjät arvioivat kuntatalouden tasapainon heikenneen, ja palveluvelvoitteista selviämisen ja palvelujen saavutettavuuden huonontuneen. Toisaalta, liitoskuntien päättäjät arvioivat kunnan kilpailukyvyn ja kuntalaisten viihtyvyyden kohentuneen.

Vastaajaryhmien välillä on suuriakin vaihteluja arvioissa. Yleensä virkamiesjohto ja hallituksen jäsenet suhtautuvat kehitykseen myönteisemmin kuin lautakuntajäsenet. Kuntien väliset vaihtelut ovat huomattavia.

Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 suoritettiin syksyllä 2010 osana Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). Kyselyn kohdejoukkoon kuuluivat 42 kunnan luottamushenkilöt (valtuuston, hallituksen sekä keskeisten lautakuntien kaikki jäsenet) ja johtavat viranhaltijat, yhteensä noin 3 000 henkilöä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 456 henkilöä, joten kyselyn yhteenlaskettu vastausprosentti oli 48.

Lisätietoja:

tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, (02) 2154 562, 040 532 9035
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 09 771 2504, 050 337 5634