Metsänhoitoyhdistyslaki on nykyisellään metsänomistajan edun mukainen

MTK-MHY-TIEDOTE 24.3.2011

Metsänhoitoyhdistyslaki on nykyisellään metsänomistajan edun mukainen

Toisin kuin metsäteollisuus tuoreessa tiedotteessaan linjasi, metsänhoitoyhdistykset ja MTK haluavat yksituumaisesti pitää nykyisen metsänhoitoyhdistyslain perusteet voimassa.

- Metsänomistajat voivat omissa yhdistyksissään päättää demokraattisesti kuinka paljon maksua metsänomistajien neuvontaan, koulutukseen ja etujen puolustamiseen halutaan käyttää. Metsänomistajat eivät halua, että heidän yhdistyksistään tulisi puukauppaa omaan lukuunsa käyviä metsäteollisuusyritysten puunhankintaorganisaatioita, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsänhoitoyhdistyspäivien avauksessa Jyväskylässä 24.3.

Metsänomistajien silmiä on avannut metsäteollisuuden esittämä vaatimus metsänomistusmaksun käyttöönotosta. Näyttää siltä, että jos lakisääteisyys metsänhoitomaksusta poistuisi, pääsisivät metsänomistajat maksamaan tämän sijasta maksua valtion pohjattomaan kassaan. Se ei kuulosta hyvältä. Oma demokraattinen yhdistys on kokonaan toinen asia – se ajaa metsänomistajan etua.

Metsänhoitomaksusta vapautuminen on nykyisinkin mahdollista. - Se, että maksusta vapautuminen maksaa, ei ole lähtöisin metsänhoitoyhdistyksistä tai MTK:sta vaan valtiovarainministeriöstä. Emme ole vaatimassa rangaistusluonteista elementtiä, Tiirola korosti. Joka tapauksessa pelisääntöjä maksusta vapautumiselle tullaan tarkastelemaan jatkossa eikä meillä ole mitään sitä vastaan.

Metsälain uudistamisen myötä metsänomistajien valinnanvapaus metsänhoidon suhteen lisääntyy. Tämä aiheuttaa muutostarvetta myös vapautuskriteerien suhteen.
- Pakkojäsenyydestä me emme halua puhua – se ei ole metsän omistajan edun mukaista. Väkisin ei ketään haluta pitää mukana, sanoi Tiirola.

Nykyisen kaltainen metsänhoitoyhdistystoiminta on yhteiskunnan ja metsäteollisuuden etu

Metsätilarakenteemme on sellainen, että pienten tilojen merkitys teollisuuden puuhuollossa on erittäin iso. 20-50 hehtaarin tilat myyvät kaikkein tehokkaimmin ja juuri nämä tilat käyttävät yhdistysten palvelua eniten.

- Olisiko teollisuuden ja yhteiskunnan etujenkaan mukaista, että tasapuolisuusvaatimus saattaisi järkkyä, kun yhdistykset rupeaisivat käymään puukauppaa omaan lukuunsa, kysyi Tiirola.

Tiirolan mielestä puukaupan toimivuus olisi vielä enemmän koetuksella. Tätä kertovat kokemukset Keski-Euroopasta, missä pieni pinta-ala tarkoittaa alhaista puukaupan aktiivisuutta. - Olen kuullut maailmalta teollisuuden kommentteja, että hyvähän se on teillä, kun teillä on ne metsänhoitoyhdistykset. Miksi me romuttaisimme sitä, mitä toiset kaipailevat, Tiirola kysyy.

Metsänhoitomaksuvarojen käytön osata tilanne selkeytyy uudella asetuksella ja sisäisillä ajankäytönkirjaamisuudistuksilla. - On tärkeää, että koko mhy-ketju sitoutuu asiaan viimeistä yhdistystä myöten ja myös se on tärkeää, että asian valvonnasta tehdään läpinäkyvä. Valtakunnallinen metsäkeskusten lainvalvonta antaa tähän nykyistä varsin kirjavaa käytäntöä paremmat valmiudet. Uusi asetus ja uudet toimintaohjeet varmistavat sen, että metsänhoitomaksuvaroja ei käytetä missään tilanteessa muuhun kuin puunmyyntisuunnitelmien tekoon.

Liiketoiminnan osata kilpailuneutraliteettiongelma ratkaistaan sähköisen puukauppapaikan ja uusien toimintaohjeiden avulla. Sama henkilö, joka tekee valtakirjakaupan tarjousvertailun, ei voi tehdä jatkossa korjuupalveluyksikön laskelmaa. Pienimmät yhdistykset joutuvat jatkossa miettimään asiaa muita tarkemmin joko luopumalla korjuupalvelusta tai tekemällä yhteistyötä isompien yhdistysten kanssa. Vastaavaa kilpailutusmekanismi kuin sähköinen puumarkkinapaikka on luotavissa myös muuhun liiketoimintaan.

Metsänomistajan valinnanvapautta pitää lisätä. Metsänomistajaorganisaation puolesta olisi ollut mahdollista jo tässä vaiheessa säätää asetusteitse siitä, että metsänomistaja voisi halutessaan maksaa metsänhoitomaksua vain siihen yhdistykseen, jonka palveluja hän haluaa käyttää.

Lisätietoja: MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puh. 044 538 4280