Demokratian pitää mahdollistaa kaikkien kuulluksi tuleminen
Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi valittu Helsingin yliopiston tutkija Joonas Leppänen esittää lauantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan, että liikkeiden ja vaatimusten demokraattisuutta tai demokratian vastaisuutta tulee arvioida kaksitasoisen mallin perusteella.
Ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään kaikki vaatimukset ja liikkeet.
– Demokratia edellyttää kaikkien mahdollisuutta saada asiansa kuulluksi. Vaatimuksia ei voida arvostella ennen kuin ne ovat tiedossa, Leppänen toteaa uudesta mallistaan.
Toisessa vaiheessa verrataan liikkeitä ja näiden vaatimuksia tasavertaisen osallistumisen normiin. Liike voidaan arvioida demokratian vastaiseksi, mikäli se heikentää kaikkien mahdollisuutta erimielisyyteen ja yhtäläiseen osallistumiseen.
– Demokraattinen yhteiskunta voi oikeutetusti sulkea ulos demokratian vastaisia liikkeitä ja hylätä näiden vaatimuksia. Myös demokratialla on tietyt rajat, Leppänen sanoo.
Erimielisyys
keskiössä
Väitöstutkimuksessa erimielisyys nähdään keskeisenä ja hedelmällisenä osana demokratiaa. Työ esittää, että radikaalidemokraattinen poliittinen teoria edellyttää erillistä teoriaa erimielisyydestä.
– Erimielisyys on rakentava osa demokraattista yhteiskuntaa, koska se ylläpitää ja vahvistaa demokraattista kansalaisuutta, tähtää epäoikeudenmukaisuuksien poistoon, parantaa instituutionaalista viitekehystä, vahvistaa yhtäläistä osallistumismahdollisuutta ja yksilön osallistumisen vapautta, Leppänen perustelee.
Demokratia arvo
radikaalissakin demokratiassa
Väitöskirjassa esitetään myös, että radikaalidemokratia on demokratian muoto, joka menee askelta pidemmälle kuin liberaali demokratia.Radikaalidemokratia kyseenalaistaa jatkuvasti omat rajansa.
– Voidaan sanoa, että radikaalidemokratia on radikaalia myös suhteessa itseensä.
Tutkimuksen mukaan liberaali demokratia pystyy ainoastaan käsittelemään tietynlaista hyväksyttävää erimielisyyttä.
– Pahimmassa tapauksessa liberaali demokraattinen teoria tukahduttaa erimielisyyttä sisällyttämällä sen rakenteisiinsa, Leppänen toteaa.
Radikaalidemokraattinen teoria edellyttää tuekseen teorian oikeudenmukaisuudesta, joka pystyy asettamaan demokratialle tarvittavat rajat. Rajanveto on tarpeellinen, jotta voidaan oikeutetusti osoittaa millaiset yhteiskunnalliset vaatimukset ja liikkeet ovat demokraattisia ja mitkä demokratian vastaisia.
MA Joonas Leppänen väittelee 18.6.2016 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A Political Theory of Dissent – Dissent at The Core of Radical Democracy" (Poliittinen teoria erimielisyydestä– erimielisyys radikaalin demokratian keskiössä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 1 (Unioninkatu 40).
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjaa myy Unigrafia.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Joonas Leppänen
040 767 1228
joonas.leppanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme