Metsäteollisuus pyytää EU:n komissiota arvioimaan pienpuun energiatuen tasapuolisuuden

Maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat esittäneet EU:n komission hyväksyttäväksi pienpuun energiatukea, jonka tavoitteena on lisätä ensiharvennuspuun käyttöä energiaksi.

Tukea maksettaisiin 10 euroa kuutiolta energiantuotantoon myytävästä puusta. Tuen määrä rajoitettaisiin 45 puukuutiolle hehtaarilta eli maksimissaan tukea voisi saada 450 euroa hehtaaria kohden. Energiatukea ei maksettaisi puulle, joka myytäisiin jalostukseen, vaikka esimerkiksi sellutehtaalle myydystä ensiharvennuspuusta noin puolet käytetään tehtaalla uusiutuvan energian tuotantoon.

Nuorten metsien hoitoon tarvitaan taloudellisia kannustimia. Niillä lisätään puun tarjontaa markkinoille. Ajallaan tehdyillä harvennuksilla parannetaan metsien kasvua. Tuen tulee kuitenkin ennen kaikkea parantaa tarjontaa, jotta puuta riittää enemmän sekä jalostukseen että energiakäyttöön. Väärin mitoitettu tuki vain siirtää puuta jalostuksen piiristä energiakäyttöön eikä lisää puun kokonaismäärää. 

Pienpuun energiatuki tulee asettaa tasolle, joka kohtelee tasapuolisesti kaikkia puun ostajia. Esitetty rajoitus tuen enimmäismäärään, 45 kuutiometriä hehtaarille, on liian korkealla tasolla. Tällä esityksellä kilpailua vääristävä tuki kohdistuu kahteen kolmasosaan jalostuskelpoisesta kuitupuusta ja ohjaa arvokasta kuitupuuta liikaa energiakäyttöön.

Nyt esitetty energiatuki, joka on noin 20 prosenttia liian korkea, antaa energiapuun ostajalle liian suuren kilpailuedun ensiharvennuskohteiden kaupassa. Kilpailu kuuluu puumarkkinoille, mutta tukien avulla ei tule suosia vain osaa toimijoista.

Tuen aiheuttama hintakilpailu nostaa puun jalostamisen kustannuksia ja heikentää puun jalostusta. Samalla vaarantuu uusiutuvan energian tuotanto, sillä metsäteollisuuden tuotannon osana syntyy 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Tuki kohdistuu kaikkiin ensiharvennushakkuisiin, joista korjattava puu kattaa viidenneksen massa- ja paperiteollisuuden kuitupuun tarpeesta. Myös valtiontalouden näkökulmasta on välttämätöntä, että tukiin käytettäviä verovaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

EU-prosessin eteneminen

Kansallinen esitys pienpuun energiatueksi edellyttää joka tapauksessa EU:n hyväksyntää. EU:n komissio arvioi tuen vaikutukset ja soveltuvuuden markkinoille.

Maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat lähettäneet pienpuun energiatukipäätöksen EU:n komission hyväksyttäväksi huhtikuussa. Normaalisti EU-käsittely kestää noin puoli vuotta.

Lisätietoja antavat:
Jouni Väkevä, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry,
puh. 09 - 132 6620, 040 - 530 7164
Stefan Sundman, energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry,
puh. 09 - 132 66 11, 040 - 535 0501

Taustatietoja toimituksille:

Puun energiakäyttöä tuetaan jo viidellä eri menettelyllä

Suomessa on jo käytössä puupolttoainevoimaloiden ja metsähakevoimaloiden syöttötariffit. Kolmatta mahdollista syöttötariffia suunnitellaan kivihiilivoimaloille, jotka korvaisivat hiiltä osittain puulla. Puun energiakäyttöä tukevat myös EU:n päästökauppajärjestelmä ja vuoden 2011 alusta voimaan tullut turpeen energiakäytön verotus. Suunnitellussa muodossa pienpuun energiatuki olisi jo kuudes tukijärjestelmä, joka kustannettaisiin pääosin yhteisistä verovaroista.

Tukien yhteisvaikutuksen vuoksi puumarkkinat voivat vääristyä. Jos puuta ei riitä jalostukseen kilpailukykyisellä kustannustasolla, vähenee suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto ja Suomen saamat vientitulot. Samalla vähenee uusiutuvan energian tuotanto eikä Suomi saavuta EU:n asettamia tavoitteita. Metsäteollisuus tuottaa sivutuotteenaan 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta.

Metsäteollisuus on ehdottanut valtiovallalle (tiedote 21.2.2011), että Suomeen luodaan järjestelmä, jonka avulla seurataan puuenergiatukien ja energiaveromuutosten vaikutuksia puumarkkinoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon.

TIEDOTE 21.2.2011: Tukien ja verojen yhteisvaikutukset puumarkkinoihin arvioitava

Milloin puuta tulee markkinoille?

Ensiharvennuspuu kattaa lähes viidenneksen massa- ja paperitehtaiden raaka-ainetarpeesta. Paperi- ja kartonkitehtailla tarvittavan kuitumassan valmistukseen käytettiin 2000-luvulla raakapuuta keskimäärin 39 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsäteho Oy:n laskelmien mukaan samaan aikaan ensiharvennuksilta korjattiin puuta keskimäärin 7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ensiharvennuksista kertyi näin ollen keskimäärin 18 prosenttia massanvalmistukseen tarvittavasta puusta.

Metsä harvennetaan ensimmäisen kerran, kun puusto on kasvanut 12 - 15 metrin pituuteen. Liian tiheässä kasvavat ja heikkolaatuisimmat puut poistetaan, jotta luodaan riittävästi elintilaa kasvamaan jäävälle puustolle.

Ensiharvennuksesta saadaan paperin ja kartongin valmistukseen soveltuvaa kuitupuuta keskimäärin 50 kuutiometriä hehtaarilta. Lisäksi harvennuksesta kertyy pienempiä runkoja ja latvusmassaa, jotka soveltuvat hyvin energiakäyttöön.

Seuraavissa vaiheissa metsän kasvua pidetään yllä lisäharvennuksilla. Ja lopulta metsässä tehdään uudistushakkuu 80 - 120 vuoden iässä, minkä jälkeen istutetaan uudet taimet ja metsänkierto alkaa alusta.

Kaikissa hakkuissa korjataan kuitupuuta paperin ja kartongin valmistukseen. Ensiharvennuksesta ei vielä saada sahatavaran ja vanerin valmistukseen käytettävää arvokasta tukkipuuta. Sitä alkaa kertyä seuraavissa harvennuksissa ja erityisesti uudistushakkuussa, jossa koko puumäärästä 80 - 90 prosenttia on tukkipuuta. Sahat myyvät sahauksen sivutuotteena syntyvää haketta ja purua levyteollisuudelle, paperin raaka-aineeksi ja energiakäyttöön

Suurin osa energiantuotantoon käytettävästä metsähakkeesta on peräisin uudistushakkuissa ylijäävistä oksista, kannoista ja latvuksista. EU:n asettamat uusiutuvan energian tavoitteet voidaan Suomessa saavuttaa vain kun pidetään puun jalostus korkealla tasolla. Kotimaisen puun käytön lisääminen lisää myös metsähakkeen tuotantoa ja edesauttaa energiatavoitteiden saavuttamista.

Suomen metsävarat kasvavat uutta tukki- ja kuitupuuta noin 100 miljoonaa kuutiota joka vuosi. Metlan laskelmien mukaan puuta voidaan korjata metsistä kestävästi vuosittain lähes 70 miljoonaa kuutiota. Viime vuosina metsäteollisuus on saanut ostettua keskimäärin 55 miljoonaa kuutiometriä kotimaista puuta.

http://www.hyvinvoivasuomi.fi/
http://www.metsateollisuus.fi/Sivut/default.aspx
http://twitter.com/#!/metsateollisuus