
Naisilta kiristetään tunnustuksia seksuaalisella väkivallalla Meksikossa
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International haastatteli raporttiaan varten sataa naista Meksikon liittovaltion vankiloissa. Jopa 72 heistä kertoi kokeneensa seksuaalista hyväksikäyttöä pidätyksen aikana tai pidätystä seuranneina tunteina. Tekijät olivat paikallistason, osavaltion ja liittovaltion poliiseja tai armeijan edustajia.
Jopa 33 haastatelluista naisista kertoi, että heidät oli raiskattu. Naisista 66 kertoi kohtaamastaan hyväksikäytöstä tuomarille tai muille viranomaisille, mutta vain 22 tapauksesta aloitettiin tutkinta. Amnestyn tietoon ei ole tullut, että yhdestäkään tapauksesta olisi nostettu syytteitä.
”Seksuaalisesta väkivallasta kidutuksen muotona on tullut osa rutiinia kuulusteluissa. Marginaalisista ryhmistä tulevat naiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa Meksikon huumeiden vastaisessa taistelussa. Heidät nähdään helppoina kohteina, kun viranomaiset haluavat osoittaa saavansa ihmisiä vangittua”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.
Suurin osa Amnestyn haastattelemista naisista kertoi, että heitä oli seksuaalisesti hyväksikäytetty, hakattu, kosketeltu, kourittu ja heille oli annettu sähköshokkeja pidätyksen aikana tai kuulusteluissa. Suurinta osaa heistä syytettiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai huumeisiin liittyvistä rikoksista. Monet naisista esiteltiin tiedotusvälineissä ”rikollisena” sen jälkeen, kun heidät oli pakotettu tunnustamaan. Koska enemmistö naisista on köyhistä taustoista, heillä ei usein ole mahdollisuutta kunnolliseen oikeudelliseen puolustukseen.
Poliisien joukkoraiskaama Mónica pakotettiin tunnustamaan
Yksi Amnestyn haastattelemista uhreista oli 26-vuotias neljän lapsen äiti Mónica, joka joutui kuuden poliisin joukkoraiskaamaksi. Hänen sukupuolielimiinsä annettiin sähköshokkeja, häntä tukehdutettiin muovipussilla ja hänen päätään työnnettiin vesisaaviin helmikuussa 2013 Pohjois-Meksikossa sijaitsevassa Torreón kaupungissa. Viranomaiset yrittivät pakottaa Mónican tunnustamaan, että hän kuului rikollisryhmään.
Mónica pakotettiin myös katsomaan, kun hänen veljeään ja aviomiestään kidutettiin.
Mónican aviomies kuoli kidutuksista saamiinsa vammoihin hänen syliinsä. Mónica pakotettiin jälkikäteen allekirjoittamaan ”tunnustus”, jossa hänen sanottiin kuuluvan huumekartelliin.
Meksikon kansallinen ihmisoikeuskomitea vahvisti elokuussa 2014 Mónican kokeneen kidutusta. Ketään vastaan ei ole kuitenkaan nostettu kuitenkaan syytteitä. Mónica odottaa yhä vankilassa oikeuden päätöstä syytteistä, joiden mukaan hän olisi sekaantunut järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Meksikon ihmisoikeuskomitea suositteli huhtikuussa 2016, että Mónican kokemasta kidutuksesta aloitettaisiin rikostutkinta.
Tekijät joutuvat harvoin vastuuseen
Meksikon viranomaiset eivät ole onnistuneet tutkimaan, nostamaan syytteitä tai asettamaan oikeudelliseen vastuuseen viranomaisia, jotka ovat käyttäneet raiskauksia tai muita seksuaalisen väkivallan muotoja kidutuksen välineenä. Sitten vuoden 1991 vain 15 kidutustapausta on johtanut tuomioon liittovaltiotasolla, vaikka ilmoituksia on tehty tuhansittain. Sama rankaisemattomuuden kulttuuri vaivaa myös armeijaa.
“Kun rikoksia ei tutkita kunnolla ja syyllisiä saateta vastuuseen, se antaa vaarallisen viestin, että raiskaaminen ja muut seksuaalisen väkivallan muodot ovat sallittuja. Meksikon viranomaiset yrittävät painaa asian villaisella”, Aarnio sanoo.
Tutkinnan aikana meksikolaiset viranomaiset kieltäytyivät antamasta Amnestylle tutkinnan kannalta tärkeää tietoa. Sisäministeriö kielsi Amnestyn edustajia tapaamasta enemmän vankiloissa olevia naisia. Joissakin tapauksissa pääsy vankiloihin estettiin. Armeija kieltäytyi tapaamasta Amnestyn edustajia.
”Sen sijaan, että viranomaiset yrittäisivät peitellä tuhansia ilmoituksia kidutuksesta ja muusta epäinhimillisestä kohtelusta, heidän pitäisi varmistaa, että kiduttaminen saataisiin kitkettyä lopullisesti. Siihen syyllistyneet pitää viedä oikeuteen ja uhrien pitäisi saada asianmukaiset korvaukset”, Aarnio sanoo.
Koko Amnestyn raportti seksuaalisesta väkivallasta ja muusta naisiin kohdistuvasta kidutuksesta Meksikossa sekä yhteenveto raportin luvuista luettavissa englanniksi liitteenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Aarnio
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 044 334 0148
mikko.aarnio@amnesty.fi
Saara Manelius
Viestinnän suunnittelija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 044 334 6256
saara.manelius@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.