TE-toimiston apu niukkaa työttömälle insinöörille

Työttömät insinöörit eivät saa riittävästi henkilökohtaista palvelua tai apua työnsaantiin TE-toimistoista. Työttömäksi jäänyt insinööri saa vääränlaisia työtarjouksia ja palvelua ei koeta riittävän yksilöllisenä. Palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Tiedot käyvät ilmi Insinööriliiton työttömyyspäivärahaa saaneille insinööreille kohdistetusta tutkimuksesta.

TE-toimiston sähköinen järjestelmä tuntee heikosti insinöörialoja, joten työtarjoukset voivat kohdentua väärin myös järjestelmän vuoksi. Tästä johtuen moni työtarjouksen saanut insinööri on pakotettu hakemaan omaan osaamisensa ja kokemukseensa sopimattomia töitä. Henkilökohtaisen palvelun puute saattaa aiheuttaa virheitä, kun työnhakija päivittää tietojaan järjestelmään.

– Jos työnhakija saisi apua työhaun tietoja täyttäessään, se voisi vähentää väärin kohdentuvia työtarjouksia, arvioi Insinööriliiton tutkimusasiamies Jenni Larjomaa.

Työttömät insinöörit kokivat, että TE-toimiston aktiivisuus tarjota työpaikkoja tai työvoimapalveluita on melko vähäistä. Alle puolet insinööreistä oli saanut TE-toimistosta ehdotuksia uudesta työpaikasta.  Useimmiten ehdotuksia oli annettu 20–29-vuotiaille työnhakijoille. Heistä hieman yli puolelle oli ehdotettu uutta työpaikkaa. Sen sijaan 60 vuotta täyttäneistä vain kolmasosalle TE-toimisto oli tarjonnut ehdotuksia.

Konkarin on vaikeampi työllistyä

Larjomaan mukaan työttömyys koettelee kaiken ikäisiä insinöörejä, mutta varsinkin vanhemmilla ikäryhmillä työttömyys pitkittyy. Tutkimuksessa nousi esiin, että nuoret vastaajat olivat työllistyneet vanhempia ikäluokkia paremmin ja työttömyyden keskimääräinen kesto jäi lyhemmäksi.

– Neljännes työttömistä insinööreistä koki iän vaikuttaneen työttömäksi jäämiseen erittäin paljon, Larjomaa sanoo. 

Tutkimukseen vastanneista insinööreistä noin puolella työttömyys johtui työsuhteen irtisanomisesta tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja vajaalla kolmanneksella määräaikaisen työsuhteen päättymisestä. Lähes joka kymmenes vastaaja oli irtisanoutunut itse. Alle 40-vuotiailla vastaajilla määräaikaisen työsuhteen päättyminen oli työttömyyden yleisin syy.

Työttömillä insinööreillä usko työllistymiseen oli melko matala. Noin joka neljäs työtön insinööri ei uskonut työllistyvänsä lainkaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää sitä heikommin hän uskoi työllistyvänsä. 60 vuotta täyttäneistä 60 prosenttia ei uskonut enää työllistyvänsä.

– Usko työllistymiseen laski myös työttömyyden pitkittyessä, Larjomaa kertoo. 

Tukipaketteja saavat vain harvat

Irtisanotuista insinööreistä vain harva sai tukea työnantajaltaan. Vain joka neljännelle irtisanotulle oli tarjottu irtisanomispakettia ja noin kolmannekselle uudelleen työllistämisen tukipalveluita eli outplacement-palveluita.

Kumpikin tukimuoto on sidoksissa yrityksen kokoon. Pienemmistä, alle 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä irtisanotuilla tuki oli huomattavasti vähäisempää tai sitä ei ollut lainkaan. Yleisin irtisanomispaketin laajuus oli 9-12 kuukauden palkka tai vastaava kertakorvaus. Yli vuoden palkkaa vastaavat korvaukset olivat harvinaisia.

Insinööriliiton tutkimuksen kohderyhmään kuului IAET-kassasta 1.7.–31.12.2015 päivärahaa työttömyyden vuoksi saaneet liiton jäsenet. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi 961 vähintään insinööritasoisen tekniikan alan tutkinnon suorittanutta henkilöä.

Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, puh. 040 589 6360