Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski: Kuntaliitosten tutkimiseen kaivataan kokonaisotetta ja aikaa

Kuntaliitosten vaikutusten tutkiminen on yksi hankalimmista kuntatutkimuksen aihepiireistä. Näin väittää Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski , joka tutkii tiiminsä kanssa vuosina 2005-2010 toteutuneita kuntaliitoksia. Selvä havainto on, että vaikutuksia ei pysty ihan tuoreeltaan näkemään.

Koski kertoi kuntaliitostutkimuksen ensimmäisistä tuloksista Kuntaliiton järjestämässä Kuntarakennefoorumissa. Varsinainen tutkimusraportti valmistuu syyskuussa ja esitellään Kuntamarkkinoilla 14.-15.9.

- Kuntaliitoksia on  tehty viime vuosina ennätysmäärä, ja myös tulevaisuuteen tähtäävä kuntarakennekeskustelu konkretisoituu usein kuntien lukumäärään. Tämä ei ole kuntapalvelujen järjestämisen kannalta ensiarvioinen lähtökohta, mutta on ymmärrettävää, että monet tutkijat ja opinnäytetöiden tekijät yliopistoissa ja korkeakouluissa ovat tarttuneet tähän aiheeseen.

- Tutkijan ensimmäinen haaste liittyy tutkimuksen rajaamiseen ja tarkasteltavien muuttujien valintaongelmiin. Vaikeutena on se, että kun tarkasteltavia muuttujia karsii, niin samalla kokonaisnäkemys alkaa hämärtyä ja silloin tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden erottaminen toisistaan vaikeutuu. Esimerkiksi kuntien saamien valtion yhdistymisavustusten merkitys saa aivan erilaisen painoarvon ja tulkinnan siitä riippuen, mihin niitä verrataan.

Tutkijaa vaanii alituinen vaara, että hän innostuu ylikorostamaan tutkimansa asian merkitystä ja tekee liian pienin näytöin liian suuria ”otsikoita”, Koski varoittaa.

- Tutkijan työtä vaikeuttaa myös toteutettujen kuntaliitosten erittäin suuret keskinäiset olosuhde-, koko- ja toteuttamiserot. Suomalaisessa tutkimusperinteessä on ollut nähtävissä voimakas tarve pyrkiä kuntaliitoksia koskeviin yleistyksiin ja sen seurauksena on jätetty sivummalle kuntaliitosten suuret keskinäiset erot ja niiden analysoiminen, Koski harmittelee ja toteaa sen myötä hukkuneen paljon tärkeää tietoa. Hän ottaa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen toimivuuden paranemisen, joka on toisissa kuntaliitoksissa hyvin merkittävä hyötytekijä ja vastaavasti toisissa varsin vähäinen.

- Kuntaliitosta toteuttavien kuntien toimintaympäristöissä tapahtuu koko ajan runsaasti muitakin muutoksia kuin kuntaliitoksesta aiheutuvia. Näiden eri vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa ja osaksi mahdotontakin. Sen vuoksi kuntaliitosten ”piikkiin” laitetaan helposti sellaisiakin vaikutuksia, sekä hyötyjä että haittoja, jotka eivät sinne kuulu - eivät ainakaan täysimääräisinä. Myös vertailu tilanteeseen, jossa liitosta ei olisi tehty, on melkeinpä mahdotonta, Koski toteaa.

- Yksi tutkimuksessamme esille tullut kiinnostava seikka liittyy kuntaliitoksen vaikutusten aikajänteeseen. Kuntaliitoksen haitat näyttävät korostuvan kuntaliitoksen alussa ja hyödyt vasta myöhemmin. Esimerkiksi vuoden 2009 kuntaliitokset ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta suuri osa niiden vaikutuksista on vielä täysin pimennossa. Nyt olisikin hyödyllistä tutkia muun muassa Rauman ja Rauman maalaiskunnan kuntaliitosta vuodelta 1993 ja sen hyötyjä ja haittoja kuluneen kahdeksantoista vuoden aikana. Mutta se ei ehkä tunnu niin kiinnostavalta eikä ajankohtaiselta, Koski harmittelee.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Arto Koski, 050 542 9299