Karvoilla, höyhenillä ja suomuilla on yhteinen alkuhistoria
15.7.2016 13:44:26 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Nisäkkäiden karvat ja lintujen höyhenet ovat kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta, plakodista. Siinä pintasolukko paksuuntuu pylväsmäisten ja hitaasti jakautuvien solujen vuoksi.
Karvojen ja höyhenten yhtäläinen varhaiskehitys on hämmentänyt kehitysbiologeja jo pitkään, koska linnut ja nisäkkäät kehittyivät eri matelijalinjoista, eivätkä matelijoiden suomut kuitenkaan aiempien tutkimusten mukaan olisi syntyneet vastaavanlaisesta rakenteesta. Tämä viittaisi siihen, että lintujen ja nisäkkäiden plakodirakenne on kehittynyt itsenäisesti evoluution myötä.
Ryhmänjohtaja Nicolas Di-Poi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista yhdessä Geneven yliopiston professori Michel C. Milinkovitchin kanssa on nyt kuitenkin osoittanut, että matelijoiden suomut kehittyvät aivan samanlaisesta rakenteesta ja samanlaisin molekulaarisin mekanismein kuin höyhenet ja karvatkin.
– Näyttää siis siltä, että erilaisesta ulkonäöstään huolimatta sekä suomut, höyhenet että karvat kehittyivät yhteisen matelijaesi-isän suomuista, Nicolas Di-Poï sanoo.
Science Advances -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessaan Di-Poi ja Milinkovitch tutkivat myös parta-agamaliskojen suomutonta muunnosta. He havaitsivat, että näiden liskojen eriskummallinen ulkonäkö johtuu EDA-geenin mutaatiosta. Saman geenin mutaatiot aiheuttavat ihmisillä ja hiirillä merkittäviä häiriöitä hampaiden, rauhasten ja karvojen kehityksessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ryhmänjohtaja Nicolas Di-Poi
Biotekniikan instituutti
nicolas.di-poi@helsinki.fi
puh. 050 416 0551(englanniksi)
tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme