
Ukrainan konfliktin osapuolet syyllistyvät kidutukseen sekä mielivaltaisiin pidätyksiin
Ukrainan viranomaiset sekä Kiovan hallintoa tukevat aseelliset ryhmät ovat pidättäneet siviilejä, joita he ovat epäilleet yhteyksistä tai tuesta Venäjän tukemille separatisteille. Myös Itä-Ukrainan separatistit ovat ottaneet kiinni siviilejä, joita he ovat syyttäneet tuesta tai vakoilusta Ukrainan hallinnon hyväksi.
Raporttia varten haastateltiin 40 ihmistä, joiden joukossa oli uhreja, heidän perheenjäseniään, silminnäkijöitä ja asianajajia. Suurin osa 18 tutkitusta tapauksesta tapahtui vuoden 2015 tai vuoden 2016 alkupuoliskon aikana.
”Itä-Ukrainassa konfliktin osapuolten salaa kiinniottamat ihmiset ovat vangitsijoidensa armoilla”, Human Rights Watchin vanhempi tutkija Tanya Lokshina sanoo. ”Ihmisten sieppaaminen kadulta ja pahoinpiteleminen ei ole missään olosuhteissa oikeutettua. Yhteydenpidon estäminen perheenjäseniin ja asianajajaan on laitonta.”
”Molemmat osapuolet syyllistyvät Ukrainassa kidutuksiin ja kyseenalaisiin pidätyksiin. Konfliktin eri osapuolia tukevat maat tietävät tämän, eivätkä ne voi sulkea silmiään näiltä kauhistuttavilta ihmisoikeusloukkauksilta”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Pia Puu Oksanen sanoo.
Ukrainalaismies joutui molempien osapuolten pidättämäksi ja kiduttamaksi
Yhdessä tutkituista tapauksista 39-vuotias “Vadim” joutui molempien osapuolten pidättämäksi ja kiduttamaksi. Aseistautuneet miehet ottivat hänet kiinni huhtikuussa 2015 Ukrainan joukkojen miehittämällä tarkastuspisteellä. Vadimin pään ylle vedettiin säkki ja häntä kuulusteltiin väitetyistä yhteyksistä Venäjän tukemille separatisteille.
Hän oli yli kuusi viikkoa tiloissa, joita ylläpitivät ilmeisesti Ukrainan tiedustelupalvelun SBU:n jäsenet. Kuulustelijat kiduttivat Vadimia antamalla hänelle sähköshokkeja, polttamalla häntä tupakoilla ja hakkaamalla. Vadimia vaadittiin tunnustamaan, että hän on tehnyt yhteistyötä separatistien kanssa.
Kun Vadim viimein vapautui, hän palasi Donetskiin, jossa paikalliset separatistihallinnon viranomaiset pidättivät hänet. He epäilivät Ukrainan tiedustelupalvelun värvänneen Vadimin pidätyksen aikana. Vadim oli kaksi kuukautta pidätettynä epävirallisessa vankilassa Donetskin keskustassa. Hän ei saanut pitää yhteyttä kehenkään. Vangitsijat pahoinpitelivät ja kohtelivat häntä muilla tavoilla epäinhimillisesti.
Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch muistuttavat, että pidätettyjen kiduttaminen on aina rikos. Ukrainan konfliktin molempien osapuolten on varmistettava, että niiden alaisuudessa toimivat joukot tietävät sen. Osapuolten on tehtävä selväksi, etteivät ne hyväksy pidätettyjen epäinhimillistä kohtelua.
Osassa tutkituista tapauksista pidätykset olivat tahdonvastaisia katoamisia eli viranomaiset eivät suostuneet kertomaan omaisille, että heidän läheisensä oli pidätetty tai missä pidätettyä pidetään. Suurin osa tahdonvastaisen katoamisen uhreista oli joutunut kidutetuksi tai muunlaisen epäinhimillisen kohtelun uhreiksi.
Konfliktin osapuolet keskustelivat lähes kaikissa tutkituissa tapauksissa pidätettyjen vapauttamismahdollisuuksista vanginvaihtojen yhteydessä. Tämä herättää huolen siitä, että molemmat osapuolet ottavat mielivaltaisesti siviilejä kiinni, jotta niillä olisi vaihdettavaa vanginvaihdoissa. Tällaiset pidätykset panttivankien ottamiseksi täyttäisivät sotarikoksen tunnusmerkistön.
Ukrainan tiedustelupalvelulla salaisia pidätyskeskuksia, separatistialueella laillisuustyhjiö
Amnestyn ja HRW:n tutkivat tahdonvastaisia katoamisia alueella. Kolmessa tapauksessa Ukrainan tiedustelupalvelun pidättämät ihmiset olivat joutuneet salaisiin pidätyskeskuksiin. Pidätykset kestivät kuudesta viikosta 15 kuukauteen. Ihmisoikeusjärjestöjen tietojen mukaan laittomia pidätyksiä salaisissa pidätyskeskuksissa on tapahtunut SBU:n tiloissa Harkovassa, Kramatorsksissa, Izymissä ja Mariupolissa.
Hiljattain vapautuneilta kerättyjen tietojen mukaan SBU:n Harkovan tiloissa sijaitsevassa salaisessa pidätyskeskuksessa pidetään tällä hetkellä ainakin 16 ihmistä. Amnestylle ja HRW:lle antamassaan vastauksessa SBU kiisti salaisten pidätyskeskusten olemassaolon tai että se olisi syyllistynyt muihin pahoinpitelyihin.
Separatistien omat turvallisuuspalvelut toimivat täysin ilman valvontaa tai vastuuta. Niiden tiedetään syyllistyneen siviilien mielivaltaisiin pidätyksiin ja joissakin tapauksissa kidutukseen. Kansantasavalloiksi julistautuneiden separatistien turvallisuusministeriöt herättävät pelkoa alueen asukkaissa. Donetskin ja Luhanskin asukkaat kuvailevat näitä organisaatioita kaikkein vaikutusvaltaisimmiksi ja pelätyimmiksi koko alueella. Separatistialueiden laillisuustyhjiön vuoksi pidätetyiltä on viety heidän oikeutensa.
Amnesty ja Human Rights Watch muistuttavat, että ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden pitäisi suojella Ukrainan konfliktin osapuolten pidättämiä ihmisiä. Kansainvälinen oikeus kieltää yksiselitteisesti mielivaltaiset pidätykset, kiduttamisen ja muunlaisen epäinhimillisen kohtelun. Kansainvälisten velvoitteiden mukaan syytökset kidutuksesta tai muusta epäinhimillisestä kohtelusta on tutkittava tehokkaasti. Jos todisteita rikoksista on, epäiltyjä vastaan pitää nostaa syytteet. Pidätettyjen on saatava riittävästi ruokaa, vettä, vaatteita suojaa sekä hoitoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia Puu Oksanen
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1140
pia.oksanen@amnesty.fi
Aishi Zidan
tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
aishi.zidan@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.