Rattijuopumusta voidaan pitää yhtenä haitallisen alkoholinkäytön indikaattorina, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt FM Antti Impinen .

Impisen tutkimuksessa olivat mukana poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset vuosina 1988 - 2007. Hän tarkasteli rekisteritietojen avulla rattijuopumuksesta epäiltyjen sosiaalista taustaa ja kuolleisuutta.

Rattijuopumustapausten vuosittainen määrä laski vuodesta 1991 vuoteen 1994 noin kolmestakymmenestä tuhannesta alle kahteenkymmeneentuhanteen. Muutos oli suurin 18-19-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta siitä huolimatta tässä ikäryhmässä tehtiin edelleen kaksi kertaa enemmän rattijuopumuspidätyksiä kuin väestössä (15 -84 v) keskimäärin.

Rattijuopumus oli yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin sekä nuorilla että työikäisillä, miehillä ja naisilla: näitä tekijöitä olivat matala koulutus, työttömyys, avioero sekä vanhempien sosiaalinen asema. Työikäisillä matalat tulot olivat yhteydessä rattijuopumukseen, kun taas nuorilla tulojen vaikutus oli päinvastainen.

Joka kolmas rattijuoppo pidätettiin toistamiseen viidentoista vuoden tutkimusjakson aikana. Uusintapidätyksen todennäköisyys kasvoi, mikäli kuljettajan verestä löydettiin lääke- tai huumausaineita. Eniten uusintapidätyksiä tapahtui kuljettajille, jotka ajoivat amfetamiinien tai kannabiksen vaikutuksen alaisina. ”Huumeiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvä korkea uusimisriski viittaa riippuvuusongelmaan”, Impinen arvioi.

Uusintapidätystä ennustivat myös miessukupuoli, nuori ikä, korkea veren alkoholipitoisuus sekä keskellä viikkoa tai päiväsaikaan tapahtunut pidätys.

Muuhun väestöön verrattuna rattijuoppojen kuolleisuus oli korkeaa. Suurimmat suhteelliset erot havaittiin alkoholisyissä (alkoholisairaudet ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset), tapaturmissa, itsemurhissa ja väkivallassa. Myös muu kuin alkoholiin liittyvä tautikuolleisuus oli rattijuopoilla vertailuväestöä korkeampaa.

”Korkean kuolleisuuden perusteella näyttää siltä, että rattijuopumus on yksi haitallisen alkoholinkäytön indikaattori. Rattijuoppojen liikenne- ja alkoholihaittojen ehkäisyssä tarvitaankin laajempia kuin vain liikenteeseen keskittyviä toimenpiteitä”, Impinen sanoo.


LL Antti Impisen väitöskirja “ Arrested Drunk Drivers : Trends, social background, recidivism and mortality” tarkastetaan keskiviikkona 29.6.2011 klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33).

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 020 610 8615
Sähköposti: antti.impinen@thl.fi