Suomessa elää tuhansia kidutettuja

Kidutettujen määrä käy ilmi Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa kootuista tiedoista. Tarkan lukumäärän toteaminen on mahdotonta, sillä traumatisoitumisen jälkiseurauksiin kuuluu usein muistin toimintaan liittyviä häiriöitä sekä haluttomuutta muistella tapahtumaa. Kidutuksen uhreja ovat välillisesti myös kidutettujen perheenjäsenet. Tutkimuksissa on todettu, että kidutettujen lapset kärsivät verrokkeja enemmän psyykkisistä ongelmista.

Suurin osa Suomessa asuvista kidutetuista ihmisistä on pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia. Suomeen suuntautuu humanitääristä muuttoa erityisesti Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten muuttajat ovat lähtömaassaan erilaisten etnisten, uskonnollisten, seksuaalisten tai ideologisten vähemmistöjen edustajia. Kidutettuja asuu eri puolilla Suomea, tehokasta apua heille voidaan tarjota vain muutamassa toimipisteessä.

Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa ihmiselle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä. Tarkoituksena voi myös olla ihmisen rankaiseminen teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu.

Monet muistoista ovat kehon muistoja

Monet kuolevat kidutukseen. Ne jotka selviävät, kärsivät erilaisista vakavista traumaperäisistä ongelmista, kehittävät täydellisen traumaan liittyvän muistamattomuuden tai muuttuvat persoonallisuudeltaan. Kidutus vaikuttaa kaikkeen kidutetun myöhemmässä elämässä kokemaan.

Kidutetun hoitoon hakeutuminen on vaikeaa, sillä useat kidutetut ovat menettäneet täydellisesti luottamuksensa toisiin ihmisiin. He häpeävät, pelkäävät ja ovat usein epäluuloisia viranomaisia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia kohtaan. Vaikeasti traumatisoituneiden kohdalla kidutuskokemukset tulevat hoitosuhteessa esiin usein vasta viiveellä.

Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio. Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen avulla. Hoito voi olla yhdistelmä lääkitystä ja psykoterapiaa. Kidutuksen uhrit saavat Suomessa apua julkisen terveydenhuollon palveluista, mutta asianmukaista apua ei ole monestakaan syystä riittävästi saatavilla.

On inhimillistä auttaa kovia kokeneita ihmisiä takaisin elämään. Ilman kuntoutusta kidutuksen uhrit kärsivät oireidensa vuoksi usein työ- ja opiskelukyvyn menetyksestä. On siis myös yhteiskunnan kannalta mielekästä kuntouttaa heitä kohti myöhempää integroitumista. Suomi on ratifioinut YK:n Kidutuksen vastaisen sopimuksen, joka sekin velvoittaa Suomea järjestämään hoitoa ja kuntoutusta kidutuksen uhreille.

26.6. on YK:n julistaman kansainvälisen kidutuksen uhrien muistopäivä.

Lisätietoja antavat psykologi, projektikoordinaattori Sirkku Suikkanen , p. 050 5781303, sirkku.suikkanen@hdl.fi
sekä Helsingin Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola , p. 050 351 3835, pekka.tuomola@hdl.fi .

Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. RAY rahoittaa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toimintaa.