Akava, STTK, EK ja FK: Henkivakuutuksen veronkiristys osuu työntekijöiden ryhmähenkivakuutukseen
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvauksia menehtyneen työntekijän puolisolle tai lapsille. Sen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Riskihenkivakuutus on sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto, johon ei liity varainsiirron elementtejä. Verotuksen kiristäminen tällaisen korvauksen osalta ei ole kohtuullista.
Tähän asti henkivakuutuksen perusteella saadut alle 35 000 euron suuruiset korvaukset ovat olleet laissa määritellyille lähiomaisille verovapaita vakuutuksen tyypistä riippumatta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita, sillä korvaussummat eivät korkeimmillaankaan nouse yli 35 000 euron.
Ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksetut korvaukset vaihtelevat vakuutetun kuolinhetken iän mukaan ja ovat noin 4 500–16 000 euroa. Summia korotetaan, jos kuolema on ollut tapaturmainen tai vakuutetulla on ollut lapsia.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat suuruusluokkansa puolesta kohtalaisen vaatimattomia. Silti niillä on erityisesti pienituloisille korvauksensaajille suuri merkitys toimeentulon välittömässä järjestämisessä puolison tai vanhemman kuoleman vuoksi.
VATT:n tutkimuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien turvavaje on merkittävä, keskimäärin 126 000 euroa. Turvavajeella tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka puolison kuoleman vuoksi menetetään saamatta jääneinä palkkatuloina ja jota henkivakuutuskorvaukset eivät riitä peittämään. Tätä taustaa vasten veronkiristys ei missään nimessä kohenna suomalaisten kotitalouksien asemaa.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kustannuksista vastaa tällä hetkellä työmarkkinasopimusten perusteella yksinomaan työnantaja. Mikäli henkivakuutuskorvauksen summat tahdotaan verollepanon jälkeen pitää entisellään, nousee vakuutusmaksun määrä vastaavasti.
Akava ry, Toimihenkilökeskusjärjestä STTK ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Finanssialan Keskusliitto vetoavat yhdessä maan hallitukseen, että henkivakuutuskorvausten veronkiristys ei koskisi työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta ja muita riskipohjaisia henkivakuutuksia.
Lisätietoja antavat:
johtaja Pekka Piispanen, Akava puh. 040 544 0302
johtaja Jukka Ihanus, STTK, puh. 050 463 9929
johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän Keskusliitto puh. 040 544 4609
johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssialan Keskusliitto, puh. 0400 729 610
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).
Turvallinen arki ja vauraampi tulevaisuus – Huijausten torjunta ja kansankapitalismin edistäminen FA:n lobbauksen kärkiaiheita12.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi päättyi 30.6.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 56 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.1.–30.6.2025 välisenä aikana. FA:n edustajat olivat yhteydessä 96 eri päättäjään ja virkamieheen. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, vastasyntyneiden osakesäästötili, ASP-lainsäädännön kehittäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin edistäminen olivat useimmin käsiteltyjä aiheita FA:n lobbauksessa. Viimeisin toimintailmoitus kattaa tähän mennessä kirjatut tiedot, ja sitä voi lain mukaan tarvittaessa vielä täydentää määräaikaan 30.8.2025 mennessä. FA on julkaissut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 lähtien tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa
Rahastomarkkinoilla oli kesäkuussa myönteinen vire – uusia pääomia kertyi kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä yli 1,3 miljardia euroa9.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 186 miljardia euroa.
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme