Helsingin yliopisto

Uusia mahdollisuuksia autoimmuunisairauksien hoitoon?

Jaa
Cell-tiedelehdessä julkaistu kansainvälisen tutkijaryhmän havainto saattaa avata uudenlaisia mahdollisuuksia autoimmuunisairauksien, esimerkiksi diabeteksen, ehkäisyyn ja hoitoon. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta.

Professori Annamari Rankin ja professori emeritus Kai Krohnin johtama Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa toimiva tutkimusryhmä on yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa osoittanut, että tulehdusreaktion välittäjäaineita vastaan kohdistetuilla vasta-aineilla voidaan mahdollisesti ehkäistä ja hoitaa autoimmuunisairauksia, kuten diabetesta. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Cell-tiedelehdessä.

Tutkimuksen kohteena oli suomalaiseen tautiperimään kuuluva monielin- autoimmuunitauti, APECED, jonka syynä on pääosin kateenkorvassa toimivan AIRE-geenin mutaatio. Aire-geenin kuvasivat jo vuonna 1997 kaksi suomalaista tutkijaryhmää, joita johtivat Tampereen yliopistossa tuolloin toimineet professorit Krohn ja Pärt Peterson sekä Helsingissä toiminut professori Leena Palotie.

AIRE on tärkeä elimistön immuunivasteen säätelijä: se ohjaa immuunipuolustusta hyökkäämään elimistölle haitallisia vieraita tekijöitä vastaan ja estää sitä vahingoittamasta omia kudoksia ja molekyylejä. APECED-potilailla AIRE ei toimi, ja siksi heillä immuunivaste kohdistuu myös omiin kudoksiin. Tämän seurauksena heillä esiintyy runsaasti vaikeita auto-immuunitauteja ja erityisesti hormonitoimintoihin osallistuvien elinten tuhoutumista – tyypillisiä piirteitä ovat lisäkilpirauhasen, kilpirauhasen, lisämunuaisen ja haiman saarekesolujen vajaatoiminta. Tähän liittyen potilailla esiintyy sekä vasta-aineita että niin sanottua soluvälitteistä immuunivastetta näitä elimiä kohtaan.

Sama tutkijaryhmä on jo aiemmin osoittanut, että APECED-potilailla esiintyy runsaasti vasta-aineita immuunivasteeseen ja tulehdusprosessiin liittyviä liukoisia välittäjäaineita, interleukiineja ja interferoneja – erityisesti tyypin 1 interferonia – kohtaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että 80 tutkitulla APECED-potilaalla esiintyi autovasta-aineita tuhansia eri proteiineja kohtaan, yhteensä noin viidesosaan ihmiselimistön kaikista proteiineista. Tutkimusryhmä kloonasi näitä vasta-aineita ja kehitti prosessin, jolla niitä voitaisiin tuottaa sairauksien hoitoa tai ehkäisyä varten.

– Menetelmän avulla pystyttiin tuottamaan muun muassa täysin ihmisperäisiä sytokiinivasta-aineita, joiden osoitettiin olevan huomattavasti nykyisin käytössä olevia biologisia lääkkeitä tehokkaampia esimerkiksi psoriaasin hoidossa hiirimallissa, kertoo professori Annamari Ranki Helsingin yliopistosta.


Tärkeä havainto oli myös se, että sellaisille APECED-potilaille, joilla esiintyi vasta-aineita interferonia kohtaan, ei kehittynyt lainkaan kliinistä diabetesta, vaikka potilaalla oli diabetekseen viittaava saarekesolu- ja insuliinivasta-aineita. Mikäli interferonin vasta-aineita ei ollut, johtivat nuo saarekesolu- ja insuliinivasta-aineet aina diabeteksen puhkeamiseen.

– Tulokset viittaavat siihen, että vasta-aine, joka kohdistuu yhteen immuunivasteen välittäjäaineeseen, tyyppi 1 interferoniin, voisi ehkäistä diabeteksen puhkeamista tai jopa toimia parantavasti, Ranki sanoo. – Toinen suuri sairausryhmä, jossa interferonivasta-aineilla on hoidollista merkitystä, on lupus eli punahukka.

Jatkotutkimuksissa onkin tarkoitus tutkia suomalaisessa diabetespotilaiden seuranta-aineistossa interferonivasta-aineiden ehkäisevää vaikutusta sekä selvittää niiden uusia kliinisiä käyttömahdollisuuksia laajemmin autoimmuunisairauksissa.

Kansainvälisen tutkimuksen rahoittajana on toiminut tutkijoiden ja potilasyhdistyksen yhdessä perustama start up -yritys ImmunoQure GMBH.

Helsingin yliopistosta tutkimukseen osallistuivat myös tutkijatohtorit Kati Hokynar ja Kirsi Jäntti.


Lisätietoja:

Professori Annamari Ranki, Helsingin yliopisto ja HYKS, Iho- ja Allergiasairaala
Puh. 0400 875761
Sähköposti: annamari.ranki@helsinki.fi

Viite: Steffen Meyer, Martin Woodward, Christina Hertel, Philip Vlaicu, Yasmin Haque, Jaanika Kärner, Annalisa Macagno, Shimobi C. Onuoha, Dmytro Fishman, Hedi Peterson, Kaja Metsküla, Raivo Uibo, Kirsi Jäntti, Kati Hokynar, Anette S.B. Wolff, APECED patient collaborative, Kai Krohn, Annamari Ranki, Pärt Peterson, Kai Kisand, and Adrian Hayday. AIRE-Deficient Patients Harbor Unique High-Affinity Disease-Ameliorating Autoantibodies. doi:10.1016/j.cell.2016.06.024

*****************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliop
isto
/ Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye