Työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperusta on puutteellinen
Työperäisen maahanmuuton edistämistavoitteet ovat perustuneet hallitusohjelmien tavoitteisiin reagoida työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Koska työperäistä maahanmuuttoa ei ole tilastoissa, tutkimuksissa eikä valtion talousarviossa eriytetty muusta maahanmuutosta, sen vaikutuksia julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin on vaikea arvioida tai eritellä maahanmuuton kokonaisvaikutuksista.
Tarkastuksessa havaittiin puutteita ulkomaisen työvoiman käytön rekisteröinnissä ja tilastoinnissa. Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2010 noin 90 000 vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää. Lisäksi Suomessa on arvioitu työskentelevän vähintään noin 50 000 tilapäistä ulkomaalaista työntekijää. Tieto tilapäisistä ulkomaisista työntekijöistä on hajallaan eri viranomaisten rekistereissä, joten luotettavaa arviota ulkomaisen työvoiman määrästä ja käytöstä on vaikea tehdä. Ulkomaista työvoimaa koskevan tietoperustan parantaminen tukisi myös politiikkatavoitteiden asettamista ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.
Tarkastus kohdistui työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperustan lisäksi tavoitteisiin sekä toteutettuihin toimiin ja niiden seurantaan. Työperäistä maahanmuuttoa on pyritty vauhdittamaan ohjelmien ja hankkeiden avulla sekä kehittämällä säädöksiä ja lupa- ja valvontajärjestelmiä.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman mukaista hanketoimintaa on tuettu Euroopan sosiaalirahaston varoin. Vuosina 2007-2013 maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen ja työperäisen maahanmuuton hankkeisiin suunniteltiin käytettävän yhteensä 63,9 miljoonaa euroa. Taloudellisen taantuman myötä painopistettä on siirretty maahan jo muuttaneiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen ja työllistymisen tukemiseen. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei käytännössä ole konkretisoitunut hallinnonalarajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi.
Työperäinen maahanmuutto muodostaa vain pienen osan koko maahanmuuton työvoiman tarjonnan lisäyksestä. Maahanmuutto ei sinänsä nosta työllisyysastetta, sillä suuri osa maahan muuttaneista on työttöminä tai ei kuulu työvoimaan. Työllisyysasteen ja kestävyysvajeen näkökulmasta olennaista olisikin Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen sekä muun työmarkkinoilla olevan työvoiman käytön tehostaminen.
Ulkomaalaislaissa säädetty työntekijän oleskelulupamenettely on edelleen monimutkainen. Laki mahdollistaa puutteellisena vireille pannut hakemukset ja tästä johtuvat pitkät valitusprosessit. Lainsäädännön selkeyttäminen nopeuttaisi lupaprosessia ja tehostaisi valtion varojen käyttöä.
Lisätietoja: johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen, p. 09 432 5860, johtava tuloksellisuustarkastaja Hannu Tervo, p. 09 432 5873 ja ylijohtaja Vesa Jatkola, p. 09 432 5704
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Energistödets effekter ska bedömas och stödet riktas noggrannare15.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för energiinvesteringar som är avsett att främja den gröna omställningen maximerar inte de önskade målen. Statens revisionsverk rekommenderar att resultatmålen och stödkriterierna preciseras.
Energiatuen vaikutukset arvioitava ja tuki kohdennettava tarkemmin15.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vihreää siirtymää edistämään tarkoitettu energiainvestointien tuki ei maksimoi haluttuja tavoitteita. VTV suosittaa tulostavoitteiden ja tukikriteerien tarkentamista.
Drygt en fjärdedel av kandidaterna i välfärdsområdesvalet och en femtedel av kandidaterna i kommunalvalet har öppnat sin valfinansiering2.4.2025 09:56:24 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket har Liberalpartiet och Gröna förbundet hittills gjort flest förhandsredovisningar i välfärdsområdes- och kommunalvalet.
Reilu neljännes aluevaaliehdokkaista ja viidennes kuntavaaliehdokkaista on avannut vaalirahoitustaan2.4.2025 09:56:24 EEST | Tiedote
VTV kertoo, että tähän mennessä suhteellisesti eniten ennakkoilmoituksia alue- ja kuntavaaleissa ovat tehneet Liberaalipuolue ja Vihreä liitto.
Drygt en fjärdedel av partifinansieringens externa bidrag redovisades retroaktivt12.3.2025 12:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Statens revisionsverks granskning hade alla externa bidrag som partierna och partiföreningarna fått inte redovisats på det sätt som lagen kräver. Under granskningarna gjordes ett betydande antal retroaktiva redovisningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme