5 yleisintä kysymystä verenluovutuksesta

Voiko lääkekuurin aikana luovuttaa verta? Entä miten saa tietää oman veriryhmänsä? Veripalvelun verkkosivuilta löytyvän virtuaalisen avustajan eli Pisara-chatbotin kanssa käytiin viime vuonna 20 510 keskustelua. Viiden useimmin kysytyn aiheen joukkoon mahtuivat niin tiedot luovutuspaikoista ja verenluovutusväleistä kuin erilaiset luovutussoveltuvuuteen liittyvät kysymykset.

”Omaa luovutussoveltuvuuttaan ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin. Jatkuvasti paranevan chatbotin lisäksi verenluovutuksesta kiinnostuneen apuna ovat netissä tehtävä sovinkoluovuttajaksi.fi -pikatesti ja Veripalvelun verkkosivujen kattavat tiedot. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa saa arkisin puhelimitse verenluovuttajien maksuttomasta infonumerosta, puh. 0800 05801”, kertoo Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori.

5 useimmin kysyttyä kysymystä verenluovutuksesta

1. Mitkä lääkkeet estävät verenluovutuksen?

Useimmat lääkkeet eivät estä verenluovutusta. Itse lääkettä tärkeämpää on useimmiten oire, johon sitä on tarvittu. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole verenluovutuseste. Sen sijaan oire, johon niitä on käytetty – kuten vaikkapa kuume tai päänsärky – voi kuitenkin estää luovutuksen.

Veripalvelun verkkosivuilta osoitteessa veripalvelu.fi löytyy tietoja eri sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta verenluovutukseen.

2. Voiko paikkakunnallani luovuttaa verta?

Verta voi luovuttaa missä tahansa Veripalvelun toimipisteessä tai verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla maata. Kiinteitä toimipisteitä löytyy yhdeksästä eri kaupungista. Lisäksi verenluovutustilaisuuksia järjestetään viikoittain useilla paikkakunnilla. Itselle sopivaa verenluovutuspistettä voi etsiä Veripalvelun sivuilta löytyvästä kalenterista.

3. Kuinka usein verta voi luovuttaa?

Miehille suositellaan verenluovutusta enintään 3–4 kertaa vuodessa ja naisille 2–3 kertaa vuodessa, nuorille naisille enintään kerran vuodessa. Verenluovutusten väliin on jäätävä miehillä vähintään 61 ja naisilla vähintään 91 vuorokautta.

Minimivälin täyttymisen ja seuraavan itselle sallitun luovutuspäivän voi laskea Veripalvelun sivuilta löytyvällä laskurilla.

”Verenluovutuksessa voi käydä sellaiseen tahtiin, joka itselle sopii – joillekuille se tarkoittaa pian minimivälien täytyttyä, toisille kerran vuodessa. Sitoutuneet verenluovuttajat ovat todella arvokas apu potilaille luovutusvälien tiheydestä riippumatta”, Vuori kertoo.

4. Miten saan tietää veriryhmäni?

Oman veriryhmänsä saa tietää verenluovutuksen yhteydessä. Sitä ei tarvitse tietää ennen verenluovutusta. Tiedon omasta veriryhmästään saa noin kaksi viikkoa ensimmäisen verenluovutuksen jälkeen.

Veriryhmä selvitetään myös jokaiselta raskaana olevalta naiselta ja esimerkiksi silloin, kun potilaalle suunnitellaan leikkausta.

5. Miten yleisimmät rokotukset vaikuttavat verenluovutukseen?

Yleisimmät rokotukset eivät estä verenluovutusta. Esimerkiksi korona- tai influenssarokotuksen jälkeen verta voi luovuttaa jopa samana päivänä. Jos rokotuksesta seuraa kova särky, kuume tai muu voimakas reaktio, on ennen verenluovutusta kuitenkin odotettava kaksi vuorokautta oireiden päättymisestä.

Verenluovutukset helmikuussa

Verenluovutukseen voi varata ajan osoitteessa veripalvelu.fi/ajanvaraus.

Verta voi luovuttaa ympäri Suomea järjestettävissä verenluovutustilaisuuksissa sekä Veripalvelun kymmenessä toimipisteessä. Toimipisteiden aukioloajat löytyvät kunkin toimipisteen verkkosivuilta:

• Espoo Iso Omena, Suomenlahdentie 1, p. 029 300 1040
• Helsinki Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, p. 029 300 1030
• Helsinki Kivihaka, Kivihaantie 7, p. 029 300 1020
• Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4, p. 029 300 1220
• Kuopio Sektori, Puijonkatu 23, p. 029 300 1170
• Lahti Trio, Kauppakatu 10, p. 029 300 1240
• Oulu Isokatu 32 C, p. 029 300 1110
• Seinäjoki Kauppakatu 26, p. 029 300 1190
• Tampere Koskikeskus, Hatanpään valtatie 1, p. 029 300 1130
• Turku Yliopistonkatu 29 B, 3. krs. p. 029 300 1140

Tulevat verenluovutustilaisuudet löydät kalenterista Veripalvelun verkkosivuilla.