Helsingin yliopiston opiskeilijakirjaston historiikki julkaistaan tänään

HELSINGIN YLIOPISTO

Viestintä

28.9.2011

Lainatut, viivatut, tentityt kokoaa Opiskelijakirjaston 150-vuotisen historian

Suomalaiset yliopisto-opiskelijat saavat suuren osan kurssikirjallisuudesta maksutta kirjastoista. Se on kansainvälisesti harvinaista, monissa maissa kirjat joudutaan ostamaan.

Helsingissä 1800-luvun ylioppilaat perustivat yhteisen kirjaston, josta kymmenet opiskelijapolvet ovat sittemmin hyötyneet. Hanna Kuusen kirjoittamassa ja SKS:n julkaisemassa teoksessa Lainatut, viivatut, tentityt paneudutaan Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston 150-vuotiseen historiaan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan näkökulmasta. 1900-luvun alussa kirjastossa kuohui sortovuosien politiikka, 1930-luvulla kielitaistelut. Sotien jälkeen rintamalta palaavat opiskelijat taistelivat kurssikirjoista ja ryhtyivät tiilitalkoisiin modernin kirjastotalon rakentamiseksi. 1960-luvun värikkäinä vuosina kirjastossa esiteltiin avantgardea ja 1970-luvulla opiskelijat osoittivat äänekkäästi mieltään kurssikirjapalveluiden puolesta. 1990-luvun lama merkitsi Opiskelijakirjastolle vaaran vuosia. Se joutui kamppailemaan olemassaolostaan ja pelastui lopulta yliopiston erillislaitokseksi.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pitkään ylläpitämä kirjasto on mahdollistanut monen varattoman ylioppilaan opiskelun ja edistänyt siten tasa-arvoa. Se on myös edesauttanut yliopistolaitoksen kehittymistä pienessä ja vähävaraisessa maassa. Ylioppilaskunta rakennutti kirjastolle kaksi omaa taloa ja onnistui hoitamaan vaativaa tehtävää aina massayliopiston alkuaikoihin asti. 1970-luvun alussa kirjasto valtiollistettiin Helsingin yliopiston kirjaston osaksi. Opiskelijakirjastosta kehittyi pitkälle automatisoitu palvelulaitos, jossa 2000-luvulla asioi vuosittain puoli miljoonaa asiakasta.

Kirjaston arki on muuttunut pienimuotoisesta lainaustoiminnasta professionaaliseksi ja automatisoiduksi massalainaukseksi, johon virtuaaliyliopisto on tuonut omat haasteensa. Monet asiat ovat kuitenkin pysyneet vuosikymmenten saatossa muuttumattomina. Myöhästyneitä kirjoja on aina karhuttu ja kirjoja pilaavasta vandalismista valitettu. Pysyvää on myös ollut kirjaston sivistystehtävä: kurssikirjojen ohella opiskelijoita on aina kannustettu lainaamaan kaunokirjallisuutta. 1900-luvun alussa kirjastonhoitajana toimineen Volter Kilven sanoin kirjasto on ollut sivistyskirjasto, joka on tarjonnut opiskelijoille "ajan hengessä liikkuvia sytyttäviä vaikutteita".

Hanna Kuusi

Lainatut, viivatut, tentityt

Ylioppilaskunnan kirjasto / Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto 1858–2009

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1321, Tieto | 471 sivua, sidottu | 48 € | ISBN 978-952-222-280-0

VTT Hanna Kuusi toimii yhteiskuntahistorian yliopistonlehtorina Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa. Yhteystiedot: hanna.kuusi@helsinki.fi, p. (09) 191 24070.

Kirjan kansikuva, kuvituskuvia ja lehdistötiedote: www.finlit.fi/lehdisto (tunnus skskuvat, salasana pressi)

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: SKS Kirjat, tiedottaja Minttu Nikkilä, minttu.nikkila@finlit.fi, p. 0201 131 350

Terttu Nurro
Lehdistöpäällikkö

Viestintäyksikkö
PL 33 (Fabianinkatu 18), 00014 Helsingin yliopisto
Puhelin (09) 191 22598, 050 549 8771,
faksi (09) 191 23010
Sähköposti: terttu.nurro@helsinki.fi
www.helsinki.fi/yliopisto