Joka kolmas yritys ei löydä sopivaa työvoimaa: työvoiman kohtaanto-ongelmat kasvussa

Yhä useampi yritysjohtaja ei Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan löydä heikosta työllisyystilanteesta huolimatta sopivaa työvoimaa.

“Voimistunut kohtaanto-ongelma näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna että tiettyjen työpaikkojen rekrytointiprosessien pitkittymisenä,” summaa selvityksen laatija, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario tuloksista.

Koko maassa kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Kymenlaaksossa osuus on suurin, 44 prosenttia. Toimialoista haasteet ovat suurimmat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kaupan alalla joka viidennellä, teollisuudessa neljäsosalla ja palvelualalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen ovat rakennusalan yritykset.

“Työvoiman kohtaanto-ongelmien kasvu vaatii uusia, työvoiman liikkuvuutta edistäviä keinoja osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseksi. Ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmiin on löydettävä, muuten yritysten uudistuminen vaikeutuu ja hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite jää haaveeksi,” arvioi Saario.

Yritysjohtajien mukaan ratkaisuja rekrytointihaasteisiin voidaan löytää koulutustarjonnasta ja koulutuksen ennakoinnista, oppilaitosyhteistyöstä, liikenneyhteyksistä, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudesta ja erilaisista kannustimista.

Liikenneverkon huono kunto huolestuttaa yritysjohtajia

Yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia: 77 prosenttia pitää liikenneväylien kuntoa kiireellisenä kehityskohteena.

“Liikenneväylien kunto  oli kehityskohteista ykkössijalla lähes koko maassa. Ahvenanmaalla kiireellisimpänä kehityskohteena pidettiin lentoyhteyksiä ja Raumalla rannikon valtasuonen, kasitien kehittämistä, “ Saario tarkentaa.

Yritysjohtajien mukaan myös ratakapasiteetin tulee palvella paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Länsi-Uudellamaalla ratayhteyksien kehittämistä toivovia on eniten, eli 70 prosenttia. Rautatieliikenne on tärkeä kehittämiskohde viidellä alueella.

Yritysjohtajat pitävät ehdottoman tärkeinä, että yritysten kustannustaakka ei kasva ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa minimoidaan.

“Yritysjohtajat suhtautuvat varauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Suomalaiset yritysjohtajat haluaisivat myös eroon Itämeren kilpailua vääristävistä merenkulun väylämaksuista, joita Baltian maat eivät peri,” painottaa Saario.

Selvityksessä kartoitetaan eri alueiden ja toimialojen kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden esteitä. Työvoiman ja liikenteen lisäksi kehityskohteina nousevat muun muassa digitalisaatio, koulutus, tietoliikenneyhteydet ja sääntely.

“Näihin kehitysmahdollisuuksiin tarttuminen sekä esteiden ratkaiseminen tukee yrityskentän sekä koko Suomen kilpailukykyä ja menestystä,“ Saario lopettaa.

Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2016 on seitsemäs aihepiiriin liittyvä tutkimus. Koko maan kattava Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys perustuu 1122 Suomessa toimivan yrityksen vastauksiin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Keskuskauppakamarin toimeksiannosta. Selvityksen vastaajista suurin osa (71 %) oli yritysten toimitusjohtajia.

 

Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys