VR:n varoja on käytetty alue- ja liikennepolitiikan välineenä
Tarkastuksen perusteella valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto on täyttänyt tehtävänsä VR:n osalta hyvin ja pystyy tuottamaan oleellista tietoa sen omistajaohjauksen tueksi. VR:n omistajastrategia on kattava ja toimiva, joskin siinä olisi hyvä esittää selkeämmin ja tarkemmin omistajan taloudelliset tavoitteet eri tunnusluvuille.
Tarkastuksen perusteella omistajapolitiikka sekä VR:n ja valtion kesken sovittu työnjako ovat ajoittain joutuneet väistymään alue- ja liikennepolitiikan tieltä. Käytännöt, jotka sopivat VR:n entiseen rooliin budjettitalouteen kuuluvana virastona, eivät sovellu markkinaehtoisesti toimivan itsenäisen osakeyhtiön ohjaukseen. Toiminnan läpinäkyvyyden ja omistajaohjauksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, ettei valtio-omistaja suoraan puutu investointien määrään ja ajankohtaan. Tilanteeseen, jossa markkinaehtoisesti toimiva valtionyhtiö rahoittaa omina menoinaan valtion omistamaa rataverkkoa, ei myöskään tule vastaisuudessa joutua.
Tarkastuksessa käytiin läpi kaksi omistajaohjauksen kannalta poikkeuksellista ja hankalaa hankintaa: valtio-omistajan yhtiökokouspäätöksellä vuonna 2008 VR-yhtymän hallituksen ja johdon kannan vastaisesti tekemä 20 kaksikerrosmakuuvaunun hankinta, jonka arvo oli noin 70 miljoonaa euroa, sekä VR-Yhtymän hallituksen päätöksellä yhtiön omista varoistaan rahoittama Oulu-Seinäjoki -radanrakennusprojekti, joka tuli maksamaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuosina 2009 ja 2010.
Junavuorojen ostosopimusjärjestelmä todettiin tarkastuksessa sinänsä toimivaksi. Nykyistä paremmin olisi tunnistettava, ettei henkilöjunaliikenneostojen tarkoituksena ole olemassa olevien junavuorojen säilyttäminen, vaan yhteiskuntapoliittisesti tärkeinä pidettyjen junamatkustuspalveluiden turvaaminen silloinkin, kun ne ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia. Ostomäärärahat ovat väistämättä aina moninaisiin tavoitteisiin nähden niukat. Usein tarvitaan junavuoro-ostojen sekä myös eri kulkumuotojen välistä priorisointia. Samalla junavuoro-ostoissa on otettava huomioon junan luonne massakuljetusvälineenä sekä se, että matkustajamäärältään hyvin vähäiset junavuorot tulevat matkustajaa kohti valtiolle kalliiksi.
Faktalaatikko:
-
VR-konsernin liikevaihto oli vuonna 2010 noin 1,4 miljardia euroa ja taseen loppusumma noin 1,7 miljardia euroa. Konserni työllisti noin 12 000 henkilöä.
-
Laskennallisesti VR on vuosina 2005–2009 ollut tappiollinen vuotuisella taloudellisella lisäarvolla mitattuna, mutta liikevoittoprosentilla, sijoitetun pääoman tuottoprosentilla ja oman pääoman tuottoprosentilla mitattuna sen kannattavuus on kuitenkin pysynyt positiivisena. Tuloslaskelman mukaan konserni on ollut voitollinen jokaisena tilikautena vuodesta 1995 lähtien.
-
VR-konsernin emoyhtiö VR-Yhtymä Oy on valtionyhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.
Lisätietoja:
Johtava tuloksellisuustarkastaja Vesa Koivunen, p. (09) 432 5740
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. (09) 432 5704
Tuloksellisuustarkastus 233/2011: VR-konserni: Valtion omistajaohjaus ja henkilöjunaliikenneostot
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Försörjningsberedskapen kan tryggas även i fortsättningen genom att säkerställa en hållbar och transparent finansieringsbas10.12.2025 06:40:07 EET | Pressmeddelande
Försörjningsberedskapens mål och resurser möts för närvarande inte. Aktörerna inom näringslivet har en betydande roll i upprätthållandet av Finlands nationella försörjningsberedskap. Statsrådet ska säkerställa näringslivets förutsättningar och åtagande att upprätthålla försörjningsberedskapen också i framtiden.
Huoltovarmuus voidaan turvata myös jatkossa varmistamalla rahoituspohjan kestävyys ja läpinäkyvyys10.12.2025 06:40:07 EET | Tiedote
Huoltovarmuuden tavoitteet ja resurssit eivät tällä hetkellä kohtaa. Elinkeinoelämän toimijoilla on Suomen kansallisen huoltovarmuuden ylläpitämisessä merkittävä rooli. Valtioneuvoston on varmistettava elinkeinoelämän edellytykset ja sitoutuminen huoltovarmuuden ylläpitoon myös tulevaisuudessa.
Klimatpolitikens kunskapsunderlag är bristfälligt4.12.2025 06:45:00 EET | Pressmeddelande
De klimatpolitiska planernas kunskapsunderlag har inte varit tillräckligt för ett kostnadseffektivt val av klimatåtgärder och planberedningen stöder inte i tillräcklig utsträckning uppnåendet av målet om kolneutralitet.
Ilmastopolitiikan tietoperusta on puutteellinen4.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Ilmastopolitiikan suunnitelmien tietoperusta ei ole ollut riittävä kustannustehokkaaseen ilmastotoimien valintaan ja suunnitelmien valmistelu ei tue riittävästi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
Polisens tillståndsförvaltning fungerar men kräver en flexiblare resursallokering2.12.2025 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Inga kundservice- eller kvalitetsmål har ställts upp för polisens tillståndsförvaltning. Med ett mer centraliserat nätverk och en flexiblare resursallokering kunde tjänsterna inom tillståndsförvaltningen produceras effektivare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
