Mediakutsu: Suomen ensimmäinen alkuperäiskasvien varmuuskokoelma julkistetaan 13.9. Lohjalla – suojellaan omenien geeniperimää

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan geenivaraomenien varmuuskokoelmaan ja suojelun periaatteisiin klo 14 alkaen. Tilaisuus järjestetään Fruticetum-hedelmälajipuistossa Lohjalla (Lohjansaarentie 929).

Esittelystä vastaavat neuvotteleva virkamies Tuula Pehu (maa- ja metsätalousministeriö), Fruticetumin perustaja Meeri Saario (Fruticetum ry) sekä kasvigeenivaraohjelman koordinaattori Elina Kiviharju ja tutkija Maarit Heinonen (Luonnonvarakeskus, Luke).

Tilaisuus jatkuu kaikille avoimena yleisötilaisuutena klo 15-17. Ohjelma

Taustatietoa omenien varmuuskokoelmasta ja ympäristökorvausten periaatteista:

Sadasta lajikkeesta kolmekymmentä varmuuskokoelmassa

Geenivarallisesti arvokkaiksi määritettyjä paikallisomenalajikkeita on noin sata, ja lähes kaikki on saatu talteen Luken geenivaraomenoiden kokoelmaan. Näistä kolmasosa on myös Fruticetumissa sijaitsevassa varmuuskokoelmassa.

– Omenalajikkeiden aitous on määritelty DNA-sormenjälkimenetelmällä useamman vuoden aikana kansallisissa ja EU-rahoitteisissa hankkeissa, kertoo paikallisomenahankkeen vastuututkija Maarit Heinonen Lukesta.

Heinosen mukaan varmuuskokoelma sisältää myös pitkään viljeltyjä paikallislajikkeita, jotka ovat nykyisin harvinaisia, esimerkkinä karjalaissiirtolaisten Suomeen tuoma ’Sortavalan Imelä’.

Kokoelmaan kuuluu erikoisuutena Lohjalta Kirkniemen kartanosta kotoisin oleva ’Kirkniemen Talvi’. Sen emopuu on todennäköisesti syntynyt siemenestä 1800-luvun alussa. Mustialan maanviljelysopiston meijeriopin opettaja R. Gripenberg otti siitä vartteita keväällä 1890 ja sen jälkeen siitä ryhdyttiin myymään taimia.

– ’Kirkniemen Talvi’ valmistuu poimittavaksi syys-lokakuun vaihteessa ja kypsyy syöntikelpoiseksi varastossa. Se on maultaan lievästi happoinen, jonkin verran imelä ja kaiken kaikkiaan sangen herkullinen syöntiomena. Näitä omenoita on Lohjan seudulla perinteisesti ripustettu joulukuuseen koristeeksi ja joulun jälkeen syötäväksi, Fruticetumin perustaja Meeri Saario kuvailee.

– Fruticetumin hyvin hoidettu puutarha jatkaa hienolla tavalla myös Kirkniemen kartanon puutarhaperinteitä, kertoo kiinteistöistä vastaava päällikkö Matti Knuutila Metsä Groupista.

Fruticetum ry:n hallinnoima Fruticetum-puisto sijaitsee Kirkniemen kartanon mailla, jotka nykyään kuuluvat Metsä Groupille.

Varmuuskokoelmat kuuluvat ympäristökorvausten piiriin

Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien avulla pyritään geenivarojen turvalliseen säilyttämiseen. Varmuuskokoelmiin sisällytettävät kasvilajit ja -lajikkeet sekä säilyttäjätahot valitaan kansallisen kasvigeenivaraohjelman asiantuntijaryhmässä.

Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat on uusi ympäristökorvausten muoto. Ne ovat hallinnollisesti kevyempiä kuin varsinaiset ympäristösopimukset. Sopimuksen toteutumista kuitenkin seurataan ja ne kuuluvat ympäristökorvauksen piiriin.

– Ainoastaan niistä toimenpiteistä maksetaan korvausta, jotka on mainittu sopimuksen toimenpidesuunnitelmassa. Esimerkiksi laajan omenan geenivarakokoelman säilytyksen turvaaminen on siinä mainittu, kertoo Maaseutuviraston ylitarkastaja Ulla Sihto.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tuula Pehun mukaan Suomessa on ollut vuodesta 2000 lähtien ympäristökorvauksen piirissä peltokasvien alkuperäiskasveja. Nyt ympäristökorvauksen piiriin saadaan puutarhakasveja, kuten hedelmäpuut, marjakasvit ja vihannekset sekä koristekasvit.

– Vapaaehtoisen säilyttäjäverkoston avulla edistetään Suomelle arvokkaiden pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneiden puutarha- ja peltokasvien monimuotoisuuden säilymistä tulevaisuuden tarpeisiin. Varmistusta tarvitaan, koska kenttäkokoelmat ovat alttiita kasvitaudeille ja -tuholaisille, sekä toisinaan haastaville talvehtimisolosuhteille, kertoo kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori Elina Kiviharju Lukesta.

Kaikille avoimen yleisötilaisuuden ohjelma

Lisätietoja Fruticetum-puutarhasta