Luonnonvalinta jyllää evoluutiotutkijoiden 3D-simulaatiossa
Evoluutiota on vaikea tutkia kokeellisesti, sillä monet luonnonvalinnan ohjailemat muutokset vievät pitkiä aikoja. Uusin teknologia on kuitenkin mullistamassa myös evoluutiotutkimuksen. Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijat ovat luoneet teoreettisen mallin, joka yhdistää sekä yksilönkehityksen että luonnonvalinnan. Mallin avulla pystytään tutkimaan esimerkiksi sitä, miten luonnonvalinta ohjaa eliöiden ilmiasun kehittymistä.
Tietokonemallissa olevat eliöyhteisöt koostuvat yksilöistä, joiden geenit voivat muuttua mutaatioiden kautta aivan samoin kuin luonnossakin. Mutaatiot vaikuttavat yksilönkehityksen kautta rakenteiden ilmiasuun, ja luonnonvalinta määrittelee seuraavalle sukupolvelle siirtyvät ominaisuudet. Kun tapahtumat toistetaan joka sukupolvessa, evoluutio etenee tietokoneellakin.
– Simulaatio antaa mahdollisuudet tarkastella erilaisia evoluutioon liittyviä olettamuksia sen perusteella, mitkä rakenteelliset seikat kehittyvät helpoiten. Tämä on askel todenmukaisempien virtuaalisten evoluutiokokeilujen suuntaan, toteaa akatemiatutkija Isaac Salazar-Ciudad.
– Meillä on paljon tietoa siitä, miten erilaiset muutokset tietyssä geenissä vaikuttavat rakenteeseen. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitkä rakennemuutokset johtuvat mistäkin geenimuutoksista ja miten rakenteen kehittyminen puolestaan vaikuttaa kehon muotoon. Luonnossa tämä määräytyy alkionkehityksen ja eliön elämän aikana sekä luonnonvalinnan johtaman evoluution välityksellä jokaiselle populaatiolle ja lajille erikseen.
Aikaisemmin on ajateltu, että geneettinen monimuotoisuus estää sopeutumien syntyä. Salazar-Ciudadin tutkimuksissa selvisi kuitenkin, että luonnonvalinta saattaa suosia ominaisuuksia, joihin löytyy useita geneettisiä ratkaisuja. Geneettinen monimuotoisuus saattaakin siis nopeuttaa sopeutumien syntyä.
Tutkimus kuuluu teoreettiseen evoluutiobiologiaan, ja työtä kommentoinut artikkeli Nature-lehdessä luonnehti sitä uraauurtavaksi.
Artikkelit:
Salazar-Ciudad I & Marin-Riera M. Adaptative dynamics under development-based genotype-Phenotype maps. Nature (2013) doi:10.1038/nature12142
Kommenttiartikkeli: Polly, P.D. Stuck between the teeth. Nature (2013) doi:10.1038/nature12099
Lisätiedot:
Isaac Salazar-Ciudad, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti, puh. +34 62 278 2985
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme