75 000 pakolaista jäi loukkuun epäinhimillisiin olosuhteisiin Jordanian ja Syyrian rajalle

Amnesty haastatteli rajalle jumiin jääneitä ihmisiä sekä analysoi satelliittikuvia alueelta. Rajakaistaleella olevilta ihmisiltä on loppumassa ruoka ja taudit pääsevät leviämään vaikeissa oloissa. Joissakin tapauksissa ihmiset kärsivät tai jopa kuolevat hoidettavissa olevien sairauksien vuoksi vain, koska heitä ei päästetä Jordaniaan, eivätkä viranomaiset päästä apua heidän luokseen. 

Syyrian naapurimaat ovat vastaanottaneet suurimman osan vuonna 2011 alkaneen sodan pakolaisista. Myös Jordaniaan on paennut Syyrian sodan aikana 650 000 ihmistä. Pitkään jatkunut kriisi on pistänyt naapurimaat koville.

”Heidän epätoivoiset olosuhteensa ja kärsimyksensä ovat seurausta maailman epäonnistumisesta vastauksessaan pakolaistilanteeseen. Muun maailman kyvyttömyys osallistua vastuunjakoon on ajanut Syyrian naapurimaat sulkemaan rajansa uusilta pakolaisilta”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.

Maailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla New Yorkissa kahteen historiallista pakolaistilannetta käsittelevään kokoukseen. Amnesty vaatii, että maailman johtajat kantaisivat pakolaiskokouksissa vastuunsa ja antaisivat konkreettisia lupauksia pakolaisten auttamiseksi. Valtioiden toivotaan ottavan vastaan oma osuutensa pakolaisista, jotta paine Syyrian naapurimaita kohtaan vähenisi. Amnesty vaatii myös Jordaniaa päästämään rajavyöhykkeelle loukkuun jääneet maahan välittömästi.

Nääntymistä, sairastelua ja kuolemaa

Rajavyöhykkeelle päästettiin hyvin rajoitetusti humanitaarista apua jo aiemmin, mutta Jordanian viranomaiset sulkivat keskeiset rajanylityspaikat käytännössä kokonaan sen jälkeen, kun seitsemän rajavartijaa kuoli 21. kesäkuuta tapahtuneessa hyökkäyksessä. Sen jälkeen alueelle on päästetty ruoka-apua vain kerran elokuun alussa. Avustusjärjestöt eivät päässeet itse alueelle, vaan heidän oli pudotettava avustuspaketteja nostokurjen avulla.

”Humanitaarinen tilanne on erittäin paha, erityisesti lasten tilanne on hirveä. Meillä on juomavettä, muttei juurikaan ruokaa tai maitoa”, kuvaili Rukbanin leirissä rajavyöhykkeellä viisi kuukautta viettänyt Abu Muhammed.

Hänen mukaansa tilanne on pahentunut nopeasti sitten kesäkuun lopun.

”Monet ovat kuolleet. He jakoivat vain riisiä, linssejä sekä kilon kuivattuja taateleita. Siinä oli kaikki koko kuukaudeksi, meille ei annettu mitään muuta.”

Amnestyn haltuunsa saamilla videoilla Rukbanin rajanylityspaikan lähellä näkyy kymmeniä hautakumpuja lähellä pakolaisten telttoja. Kunnollisen terveydenhoidon puute ja epäinhimilliset olosuhteet ovat tappava yhdistelmä. Heikko hygienia ja sanitaatio sekä puhtaan veden puute ovat johtaneet hepatiitin leviämiseen. Sen uskotaan olevan suurin syy lasten kuolemille Rukbanin leirissä. Ainakin kymmenen uskotaan kuolleen hepatiittiin leirillä sitten heinäkuun. Rukbanissa olevien lähteiden mukaan heistä suuri osa on ollut lapsia.

Lisäksi avustustyöntekijöiden mukaan ainakin yhdeksän ihmistä on kuollut synnytykseen sitten kesäkuun lopun. Kuolleiden tarkkoja määriä on vaikeaa varmistaa.

Jordania on perustellut rajan sulkemista sekä humanitaarisen avun estämistä turvallisuussyillä. Jordanian on tietysti huolehdittava sisäisestä turvallisuudestaan, mutta tämä ei saa tapahtua humanitaarisen avun ja hädässä olevien suojelun kustannuksella. YK neuvottelee Jordanian kanssa mahdollisuuksista toimittaa apua alueelle.

”Vaikka apua saataisiin toimitettua, se ei poista itse ongelmaa. Eli sitä, että kymmenettuhannet kansainvälistä suojelua hakevat ihmiset ovat jääneet Jordanian ovelle jumiin. Se ei vapauta Jordaniaa velvollisuudestaan tarjota suojaa sotaa ja vainoa pakeneville. Pakolaisten käännyttäminen suoraan tai epäsuorasti pakottamalla heidät elämään kestämättömissä olosuhteissa loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta”, Aarnio sanoo.  

Kestävän ja pitkäkestoisen ratkaisun löytäminen Syyrian pakolaistilanteeseen vaatisi yhteisiä toimia kansainväliseltä yhteisöltä. 

Liitteenä olevia satelliittikuvia Jordanian ja Syyrian rajavyöhykkeeltä voi käyttää lähde mainiten.