Tuhkarokkoviruksen uusi rakennemalli edistää kohdennettujen lääkemolekyylien suunnittelua

24.10.2011 20:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Professori Sarah Butcherin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston biotekniikan instituutista esittää Yhdysvaltain tiedeakatemian Proceedings of the National Academy of Sciences USA -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tuhkarokkoviruksen uuden rakennemallin, joka selittää useita aiemmin epäselviksi jääneitä piirteitä viruksen elinkierrossa. Virusrakenteiden molekyylitason ymmärtäminen auttaa uusien lääkkeiden kehittämisessä, sillä se mahdollistaa kohdennettujen lääkemolekyylien suunnittelun.

Tuhkarokko on maailmanlaajuisesti merkittävä, erittäin herkästi ihmisestä toiseen tarttuva virustauti, joka aiheuttaa vuosittain yli 100 000 ihmisen kuoleman. Tuhkarokkoa vastaan on olemassa tehokas rokote, jonka ansiosta tautia ei juuri esiinny Suomessa. Yleensä Suomessa tavattavat tartunnat ovat peräisin ulkomailta, mutta viime aikoina on todettu useita kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja.

Tuhkarokkovirus kuuluu virusperheeseen, jonka jäsenet ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, lipidikalvon peittämiä viruksia. Tämän perheen viruksilla on niin sanottuja matriksiproteiineja, joiden on arveltu muodostavan kerroksen viruksen lipidikalvon sisäpinnalle ja vaikuttavan viruspartikkelien kuroutumiseen ulos isäntäsoluista. Matriksiproteiinit koordinoivat viruksen osien päätymistä solukalvolle.

Tuhkarokkoviruksen yllättävä rakenne

Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että tuhkarokkoviruksen matriksiproteiini muodostaa kierrerakenteita viruksen sisällä. Kiertyneisyys mahdollistaa geneettisen informaation sisältävän nukleokapsidin tehokkaan pakkaamisen viruspartikkeliin. Kierrerakenne vaikuttaa todennäköisesti myös viruksen elinkiertoon, sillä tutkijat uskovat sen säätelevän viruksen siirtymistä lisääntymisvaiheesta seuraavaan soluun kulkeutumisvaiheeseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin modernia elektronikryotomografia-tekniikkaa, jolla voidaan tutkia jäädytettyjen biologisten näytteiden kolmiulotteista rakennetta samaan tapaan kuin röntgentomografialla ihmiskehoa.

Butcherin ryhmässä väitöskirjatyönään tuhkarokkoviruksen rakennetta tutkiva FM Lassi Liljeroos laajentaa seuraavaksi tutkimuksia myös muihin sukulaisviruksiin ja selvittää päteekö nyt löydetty malli myös niihin. Rakenteellisesti tuhkarokon kaltaisia viruksia ovat muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttava RS-virus sekä influenssavirus.

Tuhkarokkovirustutkimus toteutettiin yhdessä Oxfordin ja Turun yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Euroopan molekyylibiologiajärjestö sekä Viikin molekyylibiotieteiden tutkijakoulu. Butcherin ryhmä on osa Suomen Akatemian virustutkimuksen huippuyksikköä (2006-2011).

EMBARGO: Tiedote julkaistavissa 24. lokakuuta kello 20.00.

Lisätietoa

Professori Sarah Butcher
Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti
sarah.butcher@helsinki.fi
P. 09 191 59563

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote

Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.

Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote

Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.

KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu

Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme