Tunnetko tyypin? Tyyppiyksilöt ovat lajinsa virallisia edustajia

Monille kärpäset ovat kutittavia surisijoita ja hyttyset kiusallisia verenimijöitä. Hyönteistutkijoille nuo kaksisiipiset ovat aina olleet loputtoman kiinnostuksen kohde. Voimme vain kuvitella, millaista määrätietoisuutta on vaatinut esimerkiksi Constantin Ahngerin tapaan kerätä vuosien ajan hyönteisiä nykyisen Turkmenistanin alueella 1900-luvun alussa.
Tutkijat eivät kerää näytteitä vain omaksi ilokseen. Ilman luonnontieteellisiä kokoelmia luonnon valtavaa monimuotoisuutta olisi mahdoton hahmottaa. Kokoelmaan päätynyt näyte voi jopa olla ainoa todiste eliön olemassaolosta. Luomuksen kokoelmissa on tuhansia ainutlaatuisia näytteitä eläin- ja kasvilajeista, joita tieteentekijätkään eivät ole vielä kuvanneet. Tämän takia museokokoelmat eivät pääse pölyttymään vaan niitä käytetään jatkuvasti.
- Luomus luetteloi näytteitään helpottaakseen tutkijoiden työtä ja avatakseen arkistojaan kaikkien käyttöön, kertoo museomestari Jere Kahanpää Luomuksen eläintieteen yksiköstä.
Kahanpää kertoo suhtautuvansa intohimoisesti kärpäsiin ja esittelee innolla koostamaansa juuri julkaistua listaa sekä sen pohjalta muokattua karttasovellusta.
- Nyt avattu aineisto kattaa noin 4000 näytettä ja tiedot 700 kärpäslajin tyyppinäytteiden tiedot, hän tarkentaa.
Karttasovellus kertoo, mistä päin Suomea – tai maailmaa tyyppiyksilö ovat. Nyt kuka tahansa voi etsiä löytyykö Luomuksen kokoelmista tärkeä tyyppi, joka on kotoisin vaikkapa omalta kotipaikkakunnalta!
Tyyppiyksilöt ovat arvokkaimpia
Kokoelmat luovat perustan lajien tuntemiselle ja nimeämiselle. Luonnontieteellisten kokoelmien arvokkaimmat näytteet ovat tyyppiyksilöitä, joihin kyseisen eliön tieteellinen kuvaus perustuu. Esimerkiksi kyykäärmeentyyppiyksilö majailee viinaan säilöttynä Uppsalan yliopiston evoluutiomuseossa. Carl von Linnén kyylle antama nimi Coluber berus on vanhin tuntemamme. Myöhemmin kyykäärmeet on siirretty Viperus-sukuun ja sitä myöten kyyn nykyinen tieteellinen nimi on Vipera berus.
Linnén viinaan säilömä kyy on tyyppiyksilö, johon perustuu nykyinen käsityksemme siitä, mitä lajia Vipera berus -nimellä tarkoitetaan. Tyyppinäytteitä tarvitaan erityisesti silloin, kun aikaisemmin yhdeksi kokonaisuudeksi oletettu laji osoittautuukin ryhmäksi lähilajeja. Vanhojen, usein varsin pintapuolisten sanallisten kuvausten perusteella on mahdotonta sanoa, mitä lajia on tarkoitettu. Silloin on palattava lajin virallisen edustajan – eli tyyppiyksilön – luo selvittämään, kuka kukin on.
Lisätiedot:
Tyyppinäytteistä ja lajien kuvaamisesta: www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/tyypit
Diptera (eli kaksisiipiset) -tietokanta (englanniksi): www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/tyypit/dipteratypes
Museomestari Jere Kahanpää
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
(jere.kahanpaa @ helsinki.fi, puh. 050 318 5175)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme