Kainuussa haetaan kasvua sisävesien kalantuotantoon

Luken koordinoimassa VesiVilja-hankkeessa tehtiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmalla ohjataan vesiviljelyn sijoittumista ympäristön, elinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Tavoitteena on näin helpottaa vesiviljelyyn vaadittavien ympäristölupien saantia. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata myös laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa niin, että laitosten aiheuttama ravinnekuormitus ja vaikutus vesistön tilaan otetaan huomioon.

Sisävesille uusia toimintatapoja ja tarkka mallinnus ympäristövaikutuksista

Hankkeen sidosryhmät ovat vahvasti osallistuneet suunnitteluun, ja hanke-alue toimii myös pilottialueena. Kokemusten perusteella tullaan arvioimaan, soveltuvatko käytetyt menetelmät koko Manner-Suomen sisävesille. Vaikka pääosa vesiviljelyn tuotannosta sijoittuu merialueille, on sisävesien tuotannolla tärkeä merkitys varsinkin poikastuotannossa.

- Hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää vesistöjen kuormitusmallia pystyimme luomaan tarkan kuvan mahdollisten laitosten ja kuormitusten vaikutuksista vesistöihin. Vastaavaa näin kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin hyödynnetty sisävesien sijainninohjaussuunnittelussa, toteaa projektipäällikkö Henri Vanhanen Lukesta.

Kainuussa valmistuneen sijainninohjaussuunnitelman alueella toimii nyt reilut 20 vesiviljelylaitosta. Laitoskoko vaihtelee. Tyypillisesti poikaslaitokset ovat pieniä, ja ruokakalaa kasvattavat laitoksetkin ovat koko maan mitassa varsin maltillisen kokoisia.

- Yritykset haluaisivat laajentaa toimintaansa sekä minimoida ympäristövaikutuksia. Hankkeessa huomioitiin myös alan yrittäjien tietämys hankealueen ominaispiirteistä ja ongelmista. Tämä näkyy siten, että jo nyt on vireillä hankkeita uuden suunnitelman pohjalta, kertoo Kainuun ja Koillismaan Kala-Leaderin aktivaattori Mika Halttu.

Sinisen biotalouden nousua tavoitellaan ympäristö huomioiden

Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa Manner-Suomen kalankasvatuksen määrä 20 miljoonaan kiloon nykyisestä noin 8 miljoonasta kilosta. Myös juuri lausuntokierroksella olevalla Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi tuplata kalatalouden arvoketjun arvon vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä sen arvo on noin 1 000 milj. €.

Vesistöjen tila huomioidaan kaikissa suunnitelmissa. Puhtaan veden merkitys monelle muullekin elinkeinolle on huomattava, joten vesiympäristön tila ei saa vaarantua, vaan kasvun on oltava kestävää.

- Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannonala maailmassa. Suomessa tuotanto on laskenut 1990-luvulta lähtien huomattavasti, vaikka Suomi oli yksi Euroopan johtavia suurien lohikalojen tuottajamaita 1980-luvulla. Tilanne on korjattava, sillä jopa ympäristöjärjestöt ovat korostaneet kasvatetun kotimaisen kalan ympäristöystävällisyyttä, toteaa Luken tutkija Jani Pulkkinen.

VesiVilja-hanketta rahoittivat Kainuun ja Koillismaan Kala-Leader

Julkaisu: Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326-244-7