Kotimainen ahven soveltuu myös kalanviljelyyn

Suomalaisten syömästä kalasta alle puolet on kotimaista. Suomessa ruokakalan viljely oli pitkään kirjolohen varassa, mutta viime vuosina kaupallista kalantuotantoa on monipuolistettu uusilla kalalajeilla. Yksi uusista mahdollisuuksista on ahven.

”Vaikka ahven on vesiemme yleisin kalalaji, ei filekokoisen ahvenen kaupallista saatavuutta pystytä takamaan edes kotimaan markkinoille, sillä sen saanti riippuu usein vuodenajasta ja olosuhteista”, sanoo erikoistutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta.

Villikalasta viljelykalaksi

Alkuperältään villien kalojen ottaminen vesiviljelyyn vaatii määrätietoista kehitystyötä, jotta viljelyyn soveltuvan emokalaston lisäksi myös kasvatusolot saadaan mahdollisimman tuloksellisiksi ja tuotanto ekologisesti kestäviksi. Suurin haaste ahvenen viljelyn onnistumisessa on ruokinta. Villi tai luonnonravintolammikossa alkukasvatettu ahven on vaikea saada syömään tehotuotannossa käytettyä kuivarehua. Ahven on sosiaalinen kala, ja sen on ajateltu oppivan ruokailukäyttäytymistä lajitovereilta tai jopa toisilta kalalajeilta.

Kuoreella tehoa kasvuun

Kasvatuskokeiluissa havaittiin, että rehuravintoon tottunut laitoskasvatettu taimen ei soveltunut opettajan rooliin ennusteen mukaisesti. Sen sijaan luonnollisen kalaravinnon tarjoaminen keinorehun ohessa oli huomattavasti tehokkaampi menetelmä ahventen kasvun parantamiseksi ja kuolleisuuden alentamiseksi.  ”Kuoresilpun tarjoaminen yli kaksinkertaisti ahventen biomassatuotannon verrattuna pelkällä kuivarehulla ruokittuihin ahveniin. Hoitokalastuksen yhteydessä saatua kalaa käyttäen voisivat ruokintakustannukset ahvenviljelyssä jäädä kilpailukykyiseksi. Lisäksi alustavien tutkimustulosten perusteella viljelty ahven sisältää villiä ahventa enemmän terveyden kannalta hyviä omega-3-rasvahappoja ”, kertoo tutkijatohtori Laura Härkönen Oulun yliopistosta.

Kehitystyötä tarvitaan edelleen

Viljellyn ahvenen myyntihinta voisi hyvin markkinoituna kattaa korkeat tuotantokustannukset. Toisaalta ahvenen sopivuutta viljelykasvatukseen voidaan alustavien tulosten ja Keski-Euroopassa tehtyjen tutkimusten valossa nopeasti parantaa määrätietoisen valintajalostuksen kautta.

 ”Julkisin varoin tuettu ahvenen viljelyyn sopivan emokalaston kehittäminen tarjoaa yksityisille toimijoille mahdollisuuden ottaa ahventa aluksi kokeiluluontoiseen tuotantoon, esimerkiksi kuhan oheen”, toteaa päättyneitä hankkeita koordinoinut apulaisprofessori Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta.

Luken Kainuun Kalantutkimusasemalla Paltamossa (www.kfrs.fi) selvitettiin vuosina 2014–2015 kahdessa Euroopan kalatalousrahaston rahoittamassa hankkeessa ahvenen viljelykasvatuksen mahdollisuuksia Suomen oloissa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Aquaculture –lehdessä: Growth, survival and interspecific social learning in the first hatchery generation of Eurasian perch (Perca fluviatilis)