Kannabiksesta pitää keskustella myös työpaikoilla: ”Mitä se muille kuuluu, jos hiisaan vapaa-ajallani?”

Näin kirjoittaa nimimerkkiä käyttävä mies Työ Terveys Turvallisuus -lehden verkkosivuille lähettämässään palautteessaan.

Liki puolet 25–34-vuotiaista suomalaisista miehistä on kokeillut kannabista; saman ikäisistä naisista kokeilijoita on kolmannes. Kaikista suomalaista aikuisista kannabista vähintään kerran on kokeillut 19 prosenttia. Tiedot perustuvat THL:n Huumetilanne Suomessa 2014 -tutkimukseen. Muutamaan kertaan jäävien kannabiskokeilujen aiheuttamaa terveysriskiä moni pitää korkeintaan vähäisenä. Näin ajatteli puolet THL:n kyselyyn vastanneista.

– Myönteinen asennoituminen kannabikseen on lisääntymässä, mutta kannabiksen haitat eivät ole tiedossa tai niitä ei haluta tiedostaa. Käyttö ei rajaudu vain nuoriin. THL:n tilastojen mukaan edellisen kuukauden aikana kymmenettuhannet 35–69-vuotiaat ovat käyttäneet kannabista. Kaikkiin päihteisiin pitäisi suhtautua samalla tavalla ja kannabis nostaa alkoholin rinnalle työpaikoilla ja työterveyshuollossa, sanoo johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä.

Kannabis on nyt eri aine kuin se oli 1970-luvulla. Kasvinjalostus on nostanut päihdyttävän ainesosan osuutta, minkä vuoksi kannabiksen polttelun aktiivinen vaikutus kestää 3–4 tuntia ja jälkivaikutus 6–10 tuntia.

– Tietämystä kannabiksesta, muista huumausaineista ja kaikista työsuoritusta haittaavista aineista pitää lisätä työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa. On tarvetta lisätä myös yllätystestejä huume- ja lääkeväärinkäytön varalta, sanoo työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä.

Kun huumausaineet huomioidaan työpaikkojen päihdeohjelmissa, aiheesta voidaan keskustella ennakkoon eikä vasta ongelmien ilmaantuessa. Huumausainetestauksesta on olemassa tarkat säännöt, ja päihdeohjelmiin tulisi kirjata myös työsuhteen aikaisen positiivisen huumetestin seuraamukset. Huumetestejä tehdään muun muassa turvallisuuskriittisillä aloilla, joilla nollatoleranssi koskee kaikkia päihteitä.

– Päihdeohjelmissa tehdään huumetestejä hyvin vähän. Jos töihin tullessa ei ole ongelmaa, kuka takaa, että sitä ei ole vuoden päästä? Testit ovat myös taloudellinen kysymys, sillä Kela ei niitä korvaa. Päihdeohjelmissa on huomioitava ennaltaehkäisy ja varhainen välittäminen, toteaa työterveyshoitaja Mari Laukkanen Työterveyspalvelu Viisarista.

– Hoitajana ajattelen, että toimivaa päihdetyötä ei rakenneta rankaisemalla ja jättämällä yhteisön ulkopuolelle. Pikemminkin tarvitaan tukea ja yksilöllisiä toimintamalleja. Työpaikoille tarvitaan lisää tietoa: pitäisikö järjestää kannabisviikko, jonka aikana kerrotaan, miten aine vaikuttaa ja miten toimitaan, jos siitä tulee ongelma? ehdottaa Sakki ry:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Otto Arola, joka on ammatiltaan lähihoitaja.

EHYT ry:n asiantuntija Kim Kannussaaren mukaan keskustelu jatkuu: Ovatko kannabista kokeilleet tai sitä käyttävät saman tien lainrikkojia? Pidämmekö heidät mukana työelämässä puhuttamisella ja hoitoonohjauksella? Voisiko kannabikseen suhtautua kuin alkoholiin?

***

Katso Työ Terveys Turvallisuus -lehden ja Ehkäisevä päihdetyö EHYTry:n järjestämän Kannabis ja työ -seminaarin videot.

Lue TTT-lehden verkkosivuilta myös seminaarin juontaneen kirjailija Rosa Meriläisen blogi Useimpia pilvi ei kiinnosta.