Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Paras-hanke eheytti mutta myös etäännytti sosiaali- ja terveyspalveluja

19.12.2011 10:52:24 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän tutkimuksen 19. joulukuuta julkaistusta väliraportista.

Kuntaliitto tiedottaa
19.12.2011
Julkaisuvapaa heti


Paras-hanke eheytti mutta myös etäännytti sosiaali- ja terveyspalveluja

Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän tutkimuksen 19. joulukuuta julkaistusta väliraportista.

Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa. Paras-hankkeen aikana näihin kuntiin luotiin yksitoista erilaista sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko- ja organisaatiomallia.  

Tutkimuksessa mukana olevista kunnista lähes puolessa eli 19 kunnassa on tätä nykyä käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa perinteinen toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan kunnan omana tuotantona. Yhdessä kunnassa terveyspalvelut tuottaa kunnan oma liikelaitos. Lisäksi käytössä on kuntien yhteistoiminta-alueita, kuntayhtymiä, niiden liikelaitoksia ja isäntäkuntamalleja. Kajaanissa on käytössä oma maakuntamallinsa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään nykyään hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. On perusturvalautakuntia, sosiaali- ja terveyslautakuntia, hoivalautakuntia tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntia.

– Paras-hankkeen aikana on syntynyt myös yhteistoiminta-alueita ja sellaisia palvelujen organisointimalleja, joissa on ylitetty perinteisiä organisaatio- ja ammattirajoja. Toisaalta päätösvalta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ovat joillakin yhteistoiminta-alueilla siirtyneet pois peruskunnasta, tutkimushankkeen johtaja, professori Vuokko Niiranen ja tutkija Alisa Puustinen tiivistävät.

Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa kunnissa ja valtiolla on tapahtunut paljon muita uudistuksia, joten suoraviivaisia syy-seuraussuhteita Paras -hankkeen aikaansaannoksista on mahdoton esittää.

Paras loi pohjaa kuntauudistukselle

Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke uudisti palvelurakenteita ja loi pohjan uudelle kuntauudistukselle.

– Tutkimuksessa on käynyt selväksi, että pelkkä rakenteiden uudistaminen ei riitä, mutta palvelut tarvitsevat kestävät taloudelliset ja toiminnalliset rakenteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys kunnan muihin palveluihin on tärkeää pitää mielessä, muistuttaa Alisa Puustinen.

Kunnissa on uudistettava myös toimintatapoja, erityisesti johtamista ja poliittista päätöksentekoa sekä parannettava henkilöstön osaamista niin, että uusiin toimintatapoihin voidaan siirtyä.

Paras-hanketta arvioidaan 40 kunnan kannalta


Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (SOTEPA) on osa Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteistä Paras-hanketta tutkivaa ARTTU- arviointitutkimusohjelmaa. Ohjelmaa rahoittavat Suomen Kuntaliitto, eri ministeriöt, tutkimuskunnat ja mukana olevat yliopistot.

Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.

Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.

Lisätietoja:
professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 550 4801
tutkija Alisa Puustinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2277
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 337 5634 (ARTTU-ohjelman kokonaisuudesta)

Vuokko Niirasen ja Alisa Puustisen tutkimus Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa on julkaistu verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.

www. kunnat.net/arttu

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye