Suomalaisen naudanlihan syöminen ei pilaa Itämerta

MTK:n nautajaosto on pahoillaan MTT:n hyvin kapea-alaisesta katsantokannasta. Tutkimuksessa ja tiedotuksessa ei millään lailla tuoda esiin nautakarjatalouden erittäin merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia, vaan luodaan mielikuvaa, jonka mukaan typpikuormitus Itämereen olisi huomattavasti pienempi jos Suomessa ei olisi naudanlihantuotantoa.

Suomessa tuotetaan vuodessa noin 80 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Kun mukaan lasketaan koko elintarvikeketju, on naudanlihan typpikuormitus MTT:n tutkimuksen mukaan 78 grammaa lihakiloa kohden. MTT:n mukaan vuonna 2008 Itämerta rasittava typpikuorma oli 580,63 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotannosta aiheutuva typpikuormitus koko elintarvikeketjussa on siis noin 6 miljoonaa kiloa. Mikäli se kaikki valuisi Itämereen, mikä on epätodennäköistä, suomalaisen naudanlihantuotannon aiheuttama kuormitus Itämereen olisi noin 1 % luokkaa kokonaiskuormituksesta.

Nautajaosto toteaa, että ilman suomalaista naudanlihantuotantoa yksipuolistuvan maatalouden rasitus ympäristölle ja Itämerelle olisi huomattavasti suurempi. Naudanlihantuotantoon tarvitaan kymmeniä tuhansia hehtaareita nurmea, joka pidättää tehokkaasti ravinteita sekä estää eroosiota ja ravinnevalumia vesistöihin. Ilman naudanlihantuotantoa rehuntuotantoon käytetyiltä pelloilta tulisi todennäköisesti vielä enemmän ravinnevalumia. Naudanlihantuotanto edistää vahvasti myös luonnon monimuotoisuutta ja maisemanhoitoa mm. laiduntamisen kautta. Naudanlihantuotanto Suomessa on ympäristöystävällisempää kuin useimmissa muissa maissa, mistä kertoo myös se, että suomalainen naudanlihatila valittiin vuonna 2009 koko Itämeren alueen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi. MTK:n nautajaosto kiistää vahvasti näkemyksen, jonka mukaan rajoittamalla suomalaisen naudanlihan syöntiä saataisiin positiivisia vaikutuksia ympäristön tilaan.

Naudanlihantuotanto sopii pohjoisiin olosuhteisiimme, sillä meillä on paljon vettä sekä runsaasti peltoja, missä nurmiviljely on ilmaston ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto.  Meillä huolehditaan hyvin karjanlannan varastoimisesta ja tiloilla pyritään koko ajan kehittämään tuotantoa ympäristö huomioiden. Myös eläinten hyvinvointiin panostetaan paljon. Arvostelua tärkeämpää olisikin keskittyä naudanlihantuotannon lisäämisedellytyksiin Suomessa, sillä monilla muilla alueilla olisi paremmat luontaiset edellytykset muulle pellonkäytölle kuin nurmelle.

Foodweb hankkeen johtaja sanoi tutkimuksen tiedotustilaisuudessa, ettei tarkoitus ei ole pelotella ihmisiä, vaan luoda terveen järjen mukaisia ohjeita kuluttajille. MTK:n nautajaosto ei puolestaan ymmärrä, että MTT esittelee tutkimustuloksiaan näin kapea-alaisesti ja toivookin vastedes tutkimuslaitokselta laaja-alaisempaa terveen järjen mukaista tiedotusta.

Lisätietoja:
MTK:n lihavaliokunnan nautajaosto:
nautajaoston puheenjohtaja Tomi Toivanen, p. 050 517 3249
varapuheenjohtaja Antero Kaappa, p. 0500 809 317