Juurihoitovahinkojen määrä kasvanut merkittävästi

Juurihoitovahinkojen määrä kasvanut merkittävästi

Hammashoito on toimenpidevaltainen lääketieteen osa-alue, jossa haluttuun lopputulokseen ei aina päästä asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Potilasvakuutuskeskuksen selvityksen perusteella juurihoitovahinkojen määrä julkisella sektorilla on viime vuosina lähes kaksinkertaistunut.

Vuosina 2002–2015 Potilasvakuutuskeskus ratkaisi yhteensä 10 000 hammasvahinkoilmoitusta, joista noin kolmannes koski juurihoitoa. Juurihoitoon liittyvien vahinkoilmoitusten määrä julkisella sektorilla kaksinkertaistui 14 vuoden aikana. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 14 prosenttia.

– Kasvun taustalla voi olla terveyskeskusten aikuishoidon kattavuus. Lisäksi yhä useampi potilas valitsee hampaan säästämisen ja juurihoidon hampaan poiston sijaan, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijahammaslääkärinä pitkään toiminut Outi Swanljung.

Korvattaviksi ratkaistiin lähes puolet (46 prosenttia) yksityisellä ja noin kolmannes (32 prosenttia) julkisella sektorilla annettua juurihoitoa koskevista vahinkoilmoituksista.

Juurihoidosta Käypä hoito -suositus

Hampaan juurihoidosta julkaistiin toukokuun lopussa ensimmäistä kertaa Käypä hoito -suositus. Hoitosuositus korostaa sitä, että juurihoito kannattaa tehdä kerralla hyvin ja riittävän ajan kanssa.

– Ensiapuun varattu päivystysaika on yleensä liian lyhyt juurikanavien kunnolliseen avaamiseen. Jatkohoitoa ei enää katsota kiireelliseksi hoidoksi ja seuraava hoitokerta siirtyy viikkojen päähän. Käypä hoito -suositus ottaa kantaa juuri aikataulutukseen: ajoissa ja lyhyellä aikavälillä tehty hoito vähentäisi juurihoitovahinkoja, kertoo Swanljung.

Hammasvahingot ovat lähes aina hoitovahinkoja. Tyypillisesti juurihoidosta tehdyt vahinkoilmoitukset koskevat neulan katkeamista juurikanavaan, juuriperforaatiota eli juuren seinämän läpäisyä, juuren yli- tai alitäyttämistä sekä hoidon yhteydessä käytettyjen huuhtelu- ja lääkeaineiden aiheuttamia vahinkoja.

Potilasvakuutuskeskus korvaa tutkimuksesta, hoidosta tai niiden laiminlyönnistä todennäköisesti aiheutuneen henkilövahingon, jos kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut tai hoitanut potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Lisätietoja:

Outi Swanljung, 050 5149 788, outi.swanljung@vakuutuskeskus.fi

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi