Suomen eläkemaksut eurooppalaista keskitasoa
15.11.2016 10:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa (16,2 %), pienin Ruotsissa (12,8 %). Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin 13,4 prosentin kokonaismaksutasolla.
– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa, Suomen eläketurva näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Työnantajat maksavat enemmän kuin työntekijät
Työnantajat maksavat työntekijöitä suuremman osuuden eläkkeistä kaikissa vertailumaissa.
Erityisen suuria työnantajamaksut ovat Ruotsissa ja Suomessa, noin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta. Ylivoimaisesti pienimmät työnantajamaksut ovat Tanskassa, missä peräti kaksi kolmasosaa eläkkeistä rahoitetaan verovaroin. Myös Saksassa ja Itävallassa verorahoituksen osuus on merkittävä, lähes kolmannes kokonaismaksutuloista.
Verorahoitteisuuden takia Tanskassa on myös pienin työntekijän maksutaakka. Myös Suomessa ja Ruotsissa työntekijämaksuilla rahoitetaan Keski-Euroopan maihin verrattuna pieni osuus eläkkeistä.
Väestön vanheneminen heijastuu maksuihin
Väestön vanheneminen ja pitkään jatkunut heikko talouskehitys ovat nostaneet eläkemaksuja useissa Euroopan maissa 2010-luvulla.
Vaikka eläkemenojen ja -maksujen kehitys heijastelee ikääntymiskehitystä, se ei ole ainoa syy vanhuuseläkemenojen kasvulle. Tämä käy ilmi, kun verrataan vanhuuseläkemenoja ja vanhuushuoltosuhteita eri maissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa väestö on Itävaltaa ja Tanskaa ikääntyneempää, mutta eläkemenot ovat Itävallassa ja Tanskassa korkeammat. Tämä viittaa järjestelmien avokätisyyteen, huomauttaa Vidlund.
Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.
What is the cost of total pension provision and who pays the bill? - Cross-national comparison of pension contributions. Finnish Centre for Pensions, Reports 09/2016.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, ETK, puh. 050 377 8140, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, ETK, puh. 050 521 6310, antti.mielonen(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Niko Väänänen, ETK, puh. 050 521 9249, niko.vaananen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme