Saimaannorpan perimä on määritetty - Miikkulaisen datassa on miljoona sivua tekstiä

Ainoana endeemisenä eli kotoperäisenä lajinamme saimaannorppa on monella tapaa Suomen luonnon symboli. Selvitetty perimä eli referenssigenomi on määritetty Miikkulaiseksi nimetystä nuoresta saimaannorppanaarasta, joka kuoli kalastajan verkkoon vuoden 2014 tammikuussa. Jatkossa muiden yksilöiden geenejä verrataan tästä yksilöstä laadittuun malliin.

- Kaikkien muiden arvojen lisäksi saimaannorppa on kallisarvoinen 900 sukupolven tieteellinen koe, jota on dokumentoitu poikkeuksellisen perusteellisesti. Tieteellisissä kokoelmissammekin on enemmän pääkalloja kuin järvessä eläviä yksilöitä, kertoo evoluutiobiologi ja akatemiatutkija Jukka Jernvall.

Viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten meriveteen tottunut nisäkäs jäi Saimaalle eristyksiin. Niistä ajoista saimaannorppa on sinnitellyt järvessä.

- Eikä pelkästään sinnitellyt, sillä sekä pienestä populaatiosta että yksilöiden välisestä vähäisestä geneettisestä vaihtelusta huolimatta ne näyttävät voivan hyvin. Verkkoihin kuolleista yksilöistä ei ole juuri löydetty sairauksia, geneetikko ja tutkimusjohtaja Petri Auvinen sanoo

Morfologisten tutkimusten ja etenkin hampaiden ja kallojen ominaisuuksien vertailun rinnalla Auvisen johdolla on sekvensoitu myös sadan muun norpan perimä.

Perimästä voidaankin selvittää muun muassa se, onko saimaannorppa päässyt eroon jostakin tautigeenistä, jota esimerkiksi laatokan- ja itämerennorpat mahdollisesti yhä kantavat. Myöhemmissä tutkimuksissa tiedosta uskotaan olevan hyötyä myös ihmisen sairauksien tutkimuksessa.

Aiemmin Auvinen on ollut määrittämässä täpläverkkoperhosen, rauduskoivun, useiden mikrobien ja mikrobiyhteisöiden perimää.

- Työmäärä nisäkkään yli kahden miljardin emäksen perimän selvittämisessä on tekniikan kehittymisestä huolimatta perhosen verrattuna satakertainen. Datan kokoa kuvaa se, että neljästä kirjaimista A, C, G ja T koostuvana merkkijonona siitä kertyy noin miljoona sivua tekstiä, Auvinen havainnollistaa.

Tällä kertaa selvitystyötä on tehty Helsingin yliopistossa tarkoituksella kahden tutkimusryhmän yhteistyönä. Seuraavaksi projektissa on aluillaan perimän oikoluku, jonka tekee kansainvälinen tutkijayhteisö. Sen jälkeen tutkijat pääsevät vertailemaan perusteellisesti geenien vaikutusta eri populaatioiden ominaisuuksiin.

Jernvallin on jo nyt yllättänyt se, että saimaannorpan hampaissa on tapahtunut merkittäviä morfologisia muutoksia verrattain lyhyessä ajassa. Perimän avulla saadaan selvyys myös siitä, onko saimaannorppa itämerennorpan alalaji vai onko se eriytynyt Saimaassa omaksi lajikseen. Tieteelle se on joka tapauksessa osoittautumassa korvaamattomaksi.

- Saimaannorppa viedään nyt maailmankartalle, Jernvall kiteyttää.

Maanantaina 14.11. kello 13 alkaen tutkimusryhmät esittelevät avainlukuja, arvioivat tutkimuksen tieteellistä merkitystä ja seurauksia ja vastaavat median kysymyksiin Helsingin yliopiston Viikin Biokeskus 2:ssa. Tilaisuutta voi seurata suorana Helsingin yliopiston Facebook-sivulla.

Tiistaina ja keskiviikkona 15. - 16. 11. eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten saimaannorpan genomin tutkimuksen tuloksia esitellään Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa järjestettävässä saimaannorppasymposiumissa, joka kokoaa yhteen Saimaan uhanalaisten lajien tutkijat ja tiedonkäyttäjät.

Lisätiedot perimästä ja morfologisesta tutkimuksesta

Tutkimusjohtaja Petri Auvinen, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 448 2852, petri.auvinen@helsinki.fi
Akatemiaprofessori Jukka Jernvall, Helsingin yliopisto, puh. +358 40 740 3478, jukka.jernvall@helsinki.fi

Lisätiedot saimaannorppasymposiumista

Apulaisprofessori Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto, 050 044 3290, anssi.vainikka@uef.fi
Yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, 050 371 3408, mervi.kunnasranta@uef.fi