STTK: Vanhentuneet roolimallit estävät naisten ja miesten tasa-arvon kehittymistä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK juhlistaa tänään kansainvälistä naistenpäivää ja muistuttaa sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja siitä, että työelämän tasa-arvo-ongelmien taustalla ovat usein yhteiskunnan asenneilmapiiri ja sukupuoliin kohdistuvat vanhentuneet rooliodotukset.
- Sukupuolten välinen epätasa-arvo työelämässä etenemisessä ja palkkauksessa on työmarkkinoiden jatkuva kiistakysymys. Epätasa-arvon syyt ovat pitkälti kaavamaisissa sukupuolikäsityksissä jotka rajoittavat sekä naisten että miesten mahdollisuuksia niin työelämässä kuin elämässä ylipäätään, toteaa STTK:n tasa-arvoasioista vastaava asiantuntija Anja Lahermaa.
- Pohjimmiltaan kyse on siitä, kenen tekemä työ on arvokasta ja kenen vastuulle esimerkiksi perheen huolto tai elättäminen yhteiskunnassa kuuluu. Stereotypiat vaikuttavat käyttäytymiseen ja ohjaavat toimintaa läpi koko ihmisen elämänkaaren. Näiden käsitysten murtaminen on välttämätöntä tilanteen korjaamiseksi. Vastuu on sekä yksilöiden että yhteiskunnan, Lahermaa muistuttaa.
Lahermaan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa elää sitkeästi osin tiedostettu, osin tiedostamaton näkemys miehistä perheen päävastuullisina elättäjinä.
- Esimerkiksi miesten pitkät perhevapaat ovat Suomessa yhä harvinaisia, vaikka molempien vanhempien osallistumista lasten kasvatukseen pidetäänkin yleisesti tärkeänä. Asenneilmapiirissä on vahvasti esillä näkemys, jossa juuri äidin pitkää kotonaoloa pidetään lapsen kehityksen kannalta parempana. Nämä asenteet vaikuttavat osaltaan naisten työmarkkina-asemaan. Lisäksi ne vähentävät miesten osallistumista lasten kasvatukseen, joka näkyy esimerkiksi mahdollisissa erotilanteissa, joissa miehen rooli lasten huoltajana katsotaan yleensä vähäisemmäksi kuin naisen rooli.
Palkkaerot saadaan korjattua vain rahalla
Suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet jyrkästi miesten ja naisten aloihin, mutta myös saman toimialan sisällä työtehtävät ovat eriytyneet sukupuolen mukaan. Tämä työelämän sukupuolijako heijastuu myös naisten ja miesten palkkoihin. Jokaisen tytön ja pojan tulisi koulutukseen ja ammattiin liittyviä valintoja tehdessään voida suuntautua omien taipumusten, lahjakkuuksien ja mieltymysten mukaan - ilman sukupuoliroolimallien rajoituksia.
- Mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja selitetään usein työn vaativuudella, raskaudella, työkokemuksella tai koulutuksella. Ne ovat kaikki tekosyitä. Olennaista on kysyä, miksi työelämän rakennemuutoksista huolimatta naisvaltaisten alojen arvostus on rahassa mitattuna edelleen heikompaa kuin miesvaltaisten alojen. Naisten ja miesten osuus työvoimasta on yhtä suuri ja nuorten ikäluokkien naiset ovat nykyisin miehiä koulutetumpia. On yhteiskunnan kannalta kestämätöntä, että naisten korkea koulutusaste ei vastaa heidän asemaansa työmarkkinoilla, STTK:n Lahermaa korostaa.
- Meidän tulisi rakentaa oikeudenmukaista Suomea, jossa ihmisillä on sukupuolesta riippumatta tasa-arvoinen oikeus osallistua ja edetä työelämässä sekä saada työstään sen vaativuutta vastaavaa, oikeudenmukaista palkkaa. Haluamme myös, että jokaisen työntekijän oikeuksiin kuuluu hyvinvointi yksityiselämässä ja tasapainoinen arki.
- Palkkaepätasa-arvo on konkreettinen esimerkki siitä, että vaikka tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu tavoitetila, se toteutuu vain juhlapuheissa. Palkkauksen oikeudenmukaisuus on arvostuskysymys, joka ratkaistaan vain rahalla. Ilman rahaa palkkatasa-arvo ei tule koskaan toteutumaan, Lahermaa painottaa.

Lisätietoja: STTK:n lakimies Anja Lahermaa p. 040 828 6845