Alkoholiakatemia - asiaa alkoholimainonnasta

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n 14.3.2012 järjestämässä Alkoholiakatemiassa keskusteltiin ajankohtaisista alkoholipoliittisista aiheista. Ohessa linkki tilaisuudesta vapaasti käytettävissä oleva uutisvideoon, jolla haastatellaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia sekä EHYT ry:n toiminnanjohtajaa Sari Aalto-Matturia. http://sosa.invideo.fi/index.php?option=com_sosatv&video=54&kat=1

Mikäli haluatte oheisen uutisjutun tai videoaineistoa jutusta TV-käyttöön, ottakaa yhteyttä tuottaja Esa Alholaan, puh 0400 485 500, esa.alhola@inmind.fi

Alkoholiakatemiassa julkistettiin TNS gallupin tutkimus jonka mukaan kolme neljästä suomalaisesta ei hyväksy alkoholin mielikuvamainontaa. Uutinen gallupista: http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=394

Liitteenä (alla)  on vapaasti käytettävissä oleva artikkeli mielikuvamainonnasta.

Teksti vapaasti käytettävissä

Alkoholimainonnan säätely on saatava tutkimustiedon tasalle

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan lakiehdotuksen mukaan alkoholin markkinointi rajataan jatkossa tuotetietojen esittelyyn. Ehdotus saa laajaa kannatusta alkoholitutkijoilta, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä ja kansalaisten enemmistöltä. Tähän saakka rajoitusten vastustajat ovat kuitenkin pystyneet estämään muutokset.

- Alkoholiteollisuus on kansainvälisesti vahva lobbaaja ja saa äänensä hyvin esille, sanoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi .

Aalto-Matturin mielestä jarrutustyö on onnistunut johdattamalla asiaa koskeva keskustelu sivuraiteille.

- Yhtäältä rajoitusten kannattajat leimataan moralisteiksi, jolloin alkoholihaittojen vähentämisen tavoite jää taustalle. Toisaalta asiasta esitetään kärjistyksiä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Keskeisin väite on kiistää rajoitusten vaikutus nuorten juomatapoihin.

Terveys- vai bisnesperusta?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkeli sanoo tutkimuksen osoittavan selvästi yhteyden alkoholimainonnan ja nuorten juomisen välillä. Markkinointi ei edistä vain alkoholinkäytön aloittamista, vaan vaikuttaa myös aloittamisikään ja käyttömääriin.

- Tieto vaikutuksista kehittyi vahvaksi näytöksi viime vuosikymmenen lopulla. Lisäksi tutkimus osoittaa, että mainonnan määrälläkin on merkitystä, Soikkeli sanoo. Hänestä tämä markkinoinnin annos-vaste -suhde antaa lisätukea rajoituksille.

- Usein väitetään, että säätely ei kannata, koska esimerkiksi nettimainontaa ei pysty estämään kokonaan. Kuitenkin jo mainonnan vähentäminen saa aikaan hyviä tuloksia.

Soikkeli ihmettelee lausuntoja, joiden mukaan uudet rajoitukset saisivat mainonnan vain siirtymään vaikeammin valvottavaan internetiin.

- Ei mainonta siirry itsestään, vaan se täytyy siirtää. Teollisuus puhuu paljon vastuullisesta itsesäätelystä, mutta ei ole kovin vastuullista uhkailla yhteiskuntaa lain rikkomisella, jos laki ei satu miellyttämään.

Suomalainen alkoholipolitiikka on perinteisesti lähtenyt terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta. Tämä linja on Soikkelin mielestä nyt uhattuna.

- Alkoholista hyötyvän elinkeinoelämän puheenvuorot heijastavat pyrkimystä muuttaa terveysperusteinen politiikka bisnesperusteiseksi.

Kieltolistat eivät toimi

Alkoholin mainonta oli meillä kielletty vuoteen 1995 saakka. EU-jäsenyyden myötä eduskunta hyväksyi mietojen juomien mainonnan tietyillä rajoituksilla. Pikkusormen mukana meni paljon enemmän kuin päättäjät osasivat odottaa.

- Kyseessä on kilpajuoksu, jossa viranomaiset ovat koko ajan askeleen jäljessä. Kun laki esimerkiksi määrittelee, että mainos ei saa olla hyvän tavan vastainen, sitä ei ole helppo tulkita yksiselitteisesti, sanoo hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tuomisen mukaan huhtikuussa lausuntokierrokselle lähtevän lakiesityksen valmistelussa on otettu huomioon edellisen lain jälkeen kertynyt tutkimusnäyttö.

- Ministeriön tehtävä on edistää terveyttä, hyvinvointia ja nuorten suojelua. Haemme parhaita mahdollisia keinoja edistää näitä perusarvoja ja kirjaamme ne esitykseen.

Ranskassa alkoholimainonta on jo rajattu tuotetietoihin. Aalto-Matturi pitää tällaista järjestelmää oikeudenmukaisena myös mainostajille.

- Rehellisten tuottajien ei tarvitse kärsiä siitä, että toiset kiertävät lakia.

Ei vain muiden ongelma

Aalto-Matturin mukaan alkoholista on Suomessa vaikea keskustella asiapohjalta, koska kaikki puhe tulkitaan helposti moralisoinniksi. Alkoholipolitiikkaa ei kuitenkaan voi ajatella vain omien kokemusten perusteella.

- Alkoholihaittoja ajatellaan usein vain pienen vähemmistön ongelmana. Kyse on kuitenkin siitä, millaiseen alkoholikulttuuriin nuoret kasvavat ja se koskee meitä kaikkia. Tällä hetkellä tuo kulttuuri on hyvin päihdemyönteinen. Mainonnan rajoittaminen ei tietenkään ratkaise ongelmaa, mutta se on yksi konkreettinen toimi oikeaan suuntaan.

Suomalaisten juomatavat eivät Aalto-Matturin mukaan ole muuttuneet tavalla, joka tekisi alkoholipolitiikan tarpeettomaksi.
- Tuoreen kyselytutkimuksemme mukaan alkoholikulttuuri näyttäytyy etenkin nuorille edelleen humalajuomisena. Vain kolmannes nuorista näkee mitään merkkejä niin sanotusta sivistyneestä eurooppalaisesta juomatavasta.