Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin paikallinen seismografiasemaverkko

23.5.2013 16:56:04 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin perustaman Pohjois-Pohjanmaan seismografiasemaverkon avulla etsitään pienen pieniä (magnitudia nolla suurempia) maanjäristyksiä, jotta alueen seismotektonista tulkintaa voidaan tarkentaa ja Pyhäjoen Hanhikivenniemelle suunnitellun ydinvoimala-alueen seismiset arvot voidaan arvioida luotettavasti. Paikallinen seismografiasemaverkko on perustettu palvelemaan Fennovoima Oy:n ydinvoimahanketta, ja sen on tarkoitus olla käytössä koko laitoksen käytön ajan. Seismologian instituutti vastaa asemaverkon käytöstä ja ylläpidosta.

Pohjois-Pohjanmaan seismografiasemaverkko on osa Seismologian instituutin ylläpitämää valtakunnallista asemaverkkoa. Paikallisen seismografiasemaverkon ensimmäiset neljä asemaa ovat tänä keväänä aloittaneet toimintansa, ja data virtaa reaaliajassa Seismologian instituutin palvelimille, jotka sijaitsevat Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksella. Verkkoon kuuluu myös Oulaisiin vuonna 2010 perustettu kansallisen verkon asema.

Yliopiston Seismologian instituutti tallentaa Pohjois-Pohjanmaalla kerätyn aineiston, analysoi sen sekä ylläpitää ja huoltaa verkkoa. Aineiston avulla instituutin tutkijat myös tekevät tutkimusta alueen maanjäristyksistä, seismotektoniikasta sekä kehittävät seismisiä paikannusmenetelmiä.

Uuden verkon suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 simuloimalla paikallisverkon suorituskykyä erilaisilla asemajakaumilla. Suunnittelu toteutettiin IAEA:n ohjeistuksen mukaan ja hyväksytettiin STUKilla. Vuotta myöhemmin simulointien tuloksia sovellettiin käytännössä ja paikkoja etsittiin laajoissa tiedusteluissa kartoilta ja maastossa. Kesän 2012 testimittausten jälkeen valittiin paikat ensimmäisessä vaiheessa rakennettaville asemille. Asemaverkon koko kasvaa lähivuosina noin kymmeneen asemaan. Ne sijaitsevat noin 50 kilometrin säteellä Hanhikiven ydinvoimala-alueesta.

IAEA:n ohjeistuksen mukaisesti paikallisverkon on tarkoitus toimia ydinvoimalaitoksen toiminnan loppumiseen saakka, eli alustavasti noin 80 vuotta, kun laitoksen käyttöikä on noin 60 vuotta.

Seismologian instituutin ylläpitämässä kansallisessa havaintoverkossa on 21 pysyvää seismografiasemaa. Pohjoisin niistä on Kevon biologisella asemalla Utsjoella ja eteläisin Metsähovin observatoriossa Kirkkonummella.

Lisätiedot:

Seismologi Outi Valtonen, Seismologian instituutti, geotieteiden ja maantieteen laitos, outi.valtonenhelsinki.fi, (09) 191 51608, 050 318 5550

Tutkimusjohtaja Annakaisa Korja, Seismologian instituutti, geotieteiden ja maantieteen laitos, annakaisa.korja@helsinki.fi, (09) 191 51606

Johtaja Pekka Heikkinen, Seismologian instituutti, geotieteiden ja maantieteen laitos, pekka.j.heikkinen@helsinki.fi, (09) 191 51605

www.helsinki.fi/geo

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin (09) 191 51042

Avainsanat

seismografiasemaverkko Seismologian instituutti

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote

Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.

Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote

Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.

KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu

Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote

Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme